Armeija pyrkii tulevaisuudessa karsimaan varusmiespalveluksesta jo etukäteen henkilöt, jotka eivät sovellu palvelukseen. Varusmiehistä reilu kymmenes joutuu keskeyttämään palveluksensa ja merkittävänä syynä ovat sopeutumattomuus ja henkiset ongelmat. Asevelvollisuuslain uudistuksen myötä armeijalla on mahdollisuus pyytää mielenterveystoimistoilta kutsuntavelvollisten tietoja. Järjestelmä otetaan käyttöön ensi syksynä.
Puolustusvoimat voi jatkossa jo etukäteen antaa kutsuttavalle vapautuksen, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Näin menetellen pyritään siihen, että keskeyttämisprosentti alenee. Järkeenkäypää on, että niukkenevin varoin toimivat puolustusvoimat voi keskittyä varusmiesten ja -naisten täysipainoiseen ja tehokkaaseen kouluttamiseen.
Synkkä tosiasia on, että varusmiespalveluksen keskeyttämisen syynä huonon fyysisen kunnon ohella ovat henkiset puutteet sopeutua armeijan arkeen. Kaksi kolmasosaa palveluksen keskeyttävistä lähetetään kotiin kahden ensimmäisen viikon aikana eli tilanteessa, jossa fyysistä kuntoa ei ole vielä kunnolla mitattu.
Yleisen asevelvollisuuden myötä alokkaiden joukkoon mahtuu koko ikäluokan kirjo hyvässä ja pahassa. Sen takia alokasmassan nykyistä perusteellisempi kartoitus on paikallaan. Joihinkin palveluspaikkoihin on jo nyt käytössä valintakokeet, jotka mittaavat asevelvollisten fyysistä ja henkistä kestävyyttä.
Ouluun perustettava maan ensimmäisen sotilasterveydenhuollon professuurin olisi syytä ottaa agendalleen myös asevelvollisten mielenterveysongelmat. Puolustusvoimien ja Oulun yliopiston perustama virka tulee terveystieteiden laitokselle lääketieteelliseen tiedekuntaan. Tutkimusstrategiassa painotetaan väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevaa tutkimusta, jolloin se linkittyy nykyiseen pohjoisuus- ja kylmätutkimukseen, terveysliikunta- ja lihavuuden ehkäisytutkimukseen. Tarkoitus on tuottaa tietoa varusmiesten ja reserviläisten terveydentilasta ja fyysisestä suorituskyvystä.
Kun asevelvollisuuden keskeyttämisen merkittävimpänä syynä ovat mielenterveysongelmat, soisi sen näkyvän myös sotilasterveydenhuollon professuurin työnkuvassa. Mielenterveysongelmien ennakoinnilla palveluksesta voidaan karsia epätasapainoiset ja mahdollisesti vaaralliset nuoret. Jokelan ja Kauhajoen järkyttävien koulusurmien jälkeen tämä pitäisi priorisoida myös sotilasterveydenhuollossa, muun terveysseurannan lisäksi.
paakirjoitus@kaleva.fi