Oulussa tulee kajahtamaan omasta takaa sotilasmusiikkia myös jatkossa, lupaa puolustusministeri Seppo Kääriäinen (kesk.). Näin hän päästää lakkautushuhujen alla kuukausikaupalla olleen Oulun sotilassoittokunnan pois piinasta.
Kääriäinen kertoo, että sotilassoittokunnista ei ole nyt vireillä mitään muutossuunnitelmia.
"Niistä on kuukausikaupalla oltu aivan hiljaa. Meneillään ei ole mitään uusia selvityksiä tai valmistelukierrosta. Sotilassoittokuntien kohtaloa ei kytketty selontekoon eikä niitä kytketä myöskään varuskuntien tulevaisuuteen", Kääriäinen sanoo.
Siihen, onko lakkautusuhka lopullisesti poistunut Oulun sotilassoittokunnan yltä Kääriäinen vastaa: "Ei tästä mitään johtopäätöksiä ikuisuuteen voi vetää."
Hän toistaa, että selvityksiä sotilassoittokunnistakin tehtiin aikanaan, mutta nyt ei soittokuntia ole kytketty mihinkään valmistelukierrokseen.
Kääriäinen varoittaa
Ruotsin mallista
Puolustusministeri Seppo Kääriäisen mielestä eduskunnassa alkuviikolla käytävä keskustelu on testi siitä, kestääkö turvallisuus- ja puolustuspolitiikan konsensus Suomessa. Kääriäisen mielestä sen jatkuminen on erittäin tärkeää puolustuspolitiikkamme uskottavuuden kannalta.
"Ruotsin tilanne on toinen äärivaihtoehto. Siellä tehtiin hyvin pienellä marginaalilla erittäin radikaaleja, syvällisiä ratkaisuja. Sellaiseen tilanteeseen Suomen turvallisuuspolitiikan määrittelyä ja päättämistä ei saa päästää", Kääriäinen varoittaa.
Hän korostaa, että Suomessa pitää olla toinen linja. Konsensus on tärkeää paitsi hallitukselle niin ennen muuta Suomen puolustuspolitiikan uskottavuudelle, Kääriäinen sanoo.
Kysymykseen, onko Ruotsi menettänyt jo uskottavuutensa Kääriäinen vastaa: "En minä halua väittää Ruotsin osalta yhtään mitään." Hän korostaa, että eroista huolimatta Suomen ja Ruotsin yhteistyö puolustuspolitiikassa toimii hyvin.
Kovan väännön jälkeen Ruotsin hallitus sai enemmistön linjalleen joka merkitsee rajuja leikkauksia, varuskuntien lakkautuksia ja käytännössä vapaaehtoiseen asepalvelukseen siirtymistä. Kääriäinen korostaa, että Suomi ei voi seurata Ruotsin mallia.
Ministeri kehuu, että puolustuspoliittinen keskustelu on Suomessa monipuolista ja korkeatasoista. Jos eduskunta päättää hallituksen selonteosta äänestämällä, se kertoo Kääriäisen mielestä sen, että meillä keskustelu on avointa. "Täällä pystytään puhumaan Natosta ja muista asioista ajantasaisesti ja erittäin korkeatasoisesti."
Tulevan keskustelun mielenkiintoisiin näkökulma on Kääriäisen mielestä se, kestääkö konsensus loppuun asti. Se on ollut hallituksen selonteon laatimisessa keskeinen periaate. Ulkoasiainvaliokunnan tekemistä irtiotoista ja puolustusvaliokunnan mietintöön jätetyistä vastalauseista ei Kääriäisen mukaan voi vielä tehdä sitä johtopäätöstä, että konsensus olisi jo murtunut. "Vasta maanantai ja tiistai sen kertovat."
Ruotsin supistustietä
ei seurata
Kääriäinen vakuuttaa, että Suomea ei edes voi uhata Ruotsin kaltainen varuskuntien raju alasajo tai se, että osa maata jätettäisiin puolustuspoliittisesti tyhjiöön.
"Ei voi uhata. Olemme päättäneet jatkossakin yleisen asevelvollisuuden ohella tukeutua alueelliseen puolustusjärjestelmään. Olemme päättäneet oikein päämääränomaisesti, että koko maata puolustetaan. Tästä looginen johtopäätös on se, että myös joukko-osastorakenteen täytyy olla koko maan kattava."
Puolustusministeri ei syty myöskään vihreiden Rosa Meriläinen aloitteelle siitä, että isät vapautettaisiin asevelvollisuudesta. "Vihreiltähän tulee monia ideoita. Valikoivaan asevelvollisuuteen ei minun mielestäni Suomessa voida lähteä. Jatkossakin tulee pitäytyä yleiseen asevelvollisuuteen etenkin, kun se nauttii kansan kannatusta. Muutkin perusteet sille ovat vankat."
Eduskuntaa kuullaan
varuskunnista
Vaikka eduskunnassa on pyöritelty listoja siitä, mitkä varuskunnat ovat lakkautusuhan alla, ei näillä listoilla ole mitään arvoa eikä vaikutusta kokonaisuuteen, puolustusministeri Seppo Kääriäinen ilmoittaa. "Selonteossa hahmottunut päälinja menee eteenpäin ja tulee pitämään."
Kääriäinen tähdentää, että selonteon ratkaisut merkitsevät isoa myllerrystä johtamis- ja hallintojärjestelmään sekä rakenteellisesti että henkilöstöpoliittisesti.
"Väki vähenee merkittävällä tavalla. Muutoksen hallittu läpiajaminen on vaativa ponnistus 17 000 hengen puolustushallinnolle."
Puolustusministerin mielestä on arveluttava, jopa pelottava tie, että tehdään muutoksia muutosten päälle.
"Minusta kannattaa nyt pysähtyä paikalleen joksikin aikaa ja ottaa se hyöty vastaan mikä nyt tehtävistä muutoksista saadaan aikaan. Se toimintatapa, että tulee muutoksia muutosten niskaan on pelottava."
Hän kiirehtii lisäämään, että tästä ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että varuskuntarakenteessa ei tapahtuisi yhtään mitään. Kääriäinen muistuttaa, että prikaatinkenraali Arto Rädyn selvitys varuskunnista valmistuu vasta helmikuun puolivälissä.
"Räty selvittää mietinnön antamien osviittojen pohjalta asiaa ja tuo eri vaihtoehtoja ja joutuu pohtimaan myös sen vaihtoehdon, mitä nollaratkaisu tarkoittaisi. Vasta sen jälkeen alkaa olla eväitä käydä konkreettiseen keskusteluun", Kääriäinen toteaa.
Se, ettei varuskuntaesityksiä ollut hallituksen selonteossa, johtuu Kääriäisen mukaan vain siitä, ettei oltu vakuuttuneita, onko varuskuntia tarvetta lähteä supistamaan. Myös eduskunnan puolustusvaliokunta asettuu mietinnössään tukemaan erittäin harkittua etenemistietä.
Selvää ja välttämätöntä Kääriäisen mukaan on se, että ainakin eduskunnan ao. valiokuntia kuullaan ennen kuin mahdollisia varuskuntaratkaisuja tehdään. Tätä myös eduskunta edellyttää. Tarvittaessa päätökset voidaan viedä myös koko hallituksen puitavaksi, Kääriäinen muistuttaa.
Puolustusministeri toistaa ties kuinka monennen kerran, että mitään lakkautuslistoja ei ole olemassa. Kääriäisen mielestä varuskuntarakennetta pitää tarkastella ensisijaisesti puolustuspolitiikan tarpeista, mutta samalla täytyy ottaa huomioon työllisyyteen ja alueellisuuden liittyvät näkökohdat.