Puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk.) sunnuntainen ilmoitus Kalevassa, että Pohjan sotilassoittokunta saa jatkaa Oulussa, saa kapellimestari Kari Westmanin ja soittokunnan tukiyhdistyksen puheenjohtajan, maaherra Eino Siuruaisen hyrisemään tyytyväisyyttä.
"Tämä on soittokunnalle suuri toivelahja näin joulun alla", maaherra Siuruainen julistaa.
Siuruaisella on ollut tuntemus, että sotilassoittoa kuullaan jatkossakin siellä, missä on paljon väkeä ja erityisesti nuorisoa eli Oulussa.
Maaherra oli veteraanikansanedustajien tapaamisessa luovuttanut soittokunnan uusimman levyn eduskunnan puhemies Paavo Lipposelle (sd.), pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) ja puolustusministeri Kääriäiselle.
"Kääriäinen sanoi minulle silloin, että ole rauhallisin mielin soittokunnan kanssa", Siuruainen paljastaa. "Vuosien taistelu on tuottanut tulosta. Ilmoitus tuntuu hyvältä."
Musiikkimajuri Kari Westman kuuli Kalevan uutisesta junamatkalleen. Westman jakaa maaherran kanssa hyvänolontunteen, kun vuosien piina on ohi. Ryöpytys Pohjan sotilassoittokunnan ympärillä alkoi 1990-luvun alussa, jolloin maan 14 soittokunnasta oltiin lakkauttamassa yhdeksän.
"Se suunnitelma ei onneksi toteutunut. Seuraavan kerran olimme esillä Pohjan prikaatin lopettamisen yhteydessä 1997- 1998 ja viimeisin tieto tuli puolustusvoimien sähköpostina 2. joulukuuta 2003, jolloin työryhmä esitti kahta vaihtoehtoa. Molemmissa esitettiin lakkautettavaksi Oulun ja Vaasan soittokunnat, toisessa lisäksi Niinisalo ja Mikkeli."
Westman uskoo, että puolustusvoimien seuraavassa organisaatiovaiheessa Pohjan sotilassoittokunta voi siirtyä luontevasti Oulun sotilasläänin alaisuudesta Pohjois-Suomen sotilasläänin alaisuuteen ja pysyä Oulussa.
Westman korostaa soittokunnan palvelutehtävää.
"Soittokunnan tärkein tehtävä on maanpuolustustahdon ylläpito. Tärkein työkenttä on kasarmin aitojen ulkopuolella palvelemassa ihmisiä, vaikka toki me hoidamme puolustusvoimien tehtävät. Puolustusvoimien tehtäväksi on määritelty palvella maata ja kansaa. Sitä työtä teemme osaltamme."