Jaksaminen armeijassa, välit tyttö- tai poikaystävän kanssa ja rahojen riittävyys huolettavat eniten nykyajan asevelvollisia. Sodankäynnin oikeutusta pohditaan sotilaspappien pitämissä luennoissa, mutta kahdenkeskisissä keskusteluissa ei liikuta omaa elämänpiiriä ja arkihuolia kauemmaksi.
Kenttäpiispa Hannu Niskanen laskee, että Suomen varuskunnissa kirkollisen työn edustajat käyvät vuosittain 5000 sovittua keskustelua asevelvollisten kanssa.
Sotilaalliseen sielunhoitotyöhön liittyvät myös joukko-osastoille annettavat luennot, jumalanpalvelukset ja hartaushetket.
"Kirkollinen työ muuttuu koulutuksen mukana. Sunnuntain jumalanpalveluksista on siirrytty maastoon kenttähartauksiin", Niskanen kuvaa.
Vaikka sotilaspapit ovat osa armeijan organisaatiota ja kenttäpiispakin lasketaan kenraalikuntaan kuuluvaksi, varusmiehen on Hannu Niskasen mukaan helpompi lähestyä murheineen kirkollista työntekijää kuin vaikkapa omaa esimiestä. Niskanen kuvaa sotilaspastoria ja varusmiespappia ihmiseksi, jolle on helppo puhua.
Prikaati sopeutunut laajennukseen
Varusmiesslangissa armeijan kirkollisen työn tekijöitä kutsutaan "piruntorjuntayksiköksi". Kainuun prikaatissa yksikön muodostavat sotilaspastori sekä kaksi sivutoimista ja osa-aikaista sotilaspappia. Heistä toinen on luterilainen ja toinen ortodoksi.
Sotilaspastorin apuna on vielä kaksi varusmiespastoria, jotka yleensä ovat teologian opiskelijoita.
Kenttäpiispa Hannu Niskanen tarkasti tällä viikolla Kainuun prikaatin kirkollisen työn. Kenttäpiispa tarkastaa joukko-osastot viiden kuuden vuoden välein.
Suomen suurin joukko-osasto on hänen mukaansa sopeutunut hyvin laajennukseen. Kajaaniin siirtyi muun muassa Oulusta Pohjan prikaati ja osa Sodankylän varuskunnasta.
"Ulkoiset puitteet ovat kunnossa ja kirkolliseen työhön on riittävästi henkilökuntaa. Kajaanissa on tehty hyvää työtä", Niskanen toteaa tyytyväisenä.
Ortodoksityö
keskitetty Kajaaniin
Pohjoisen maanpuolustusalueen ortodoksiset varusmiehet saavat usein palvelukseen astumismääräyksen Kainuun prikaatiin. Myös muissa pohjoisen joukko-osastoissa palvelevat ortodoksit komennetaan muutaman päivän kirkolliseen koulutukseen Kajaaniin.
"Kainuun prikaati on ainoa kouluttava joukko-osasto, jossa on mahdollisuus vannoa ortodoksivala. Sillä ei ole tavoiteltu erikoisuutta vaan se on ollut prikaatin johdolta hieno humanistinen ele", Pentti Hakkarainen Kajaanin ortodoksisesta seurakunnasta kiittää.
Vuosittain Isä Pentin opissa on kolmisenkymmentä varusmiestä.
Kansainvälistyminen ja moniarvoisuus näkyvät myös puolustusvoimien riveissä. Kenttäpiispa Hannu Niskanen kertoo, että puolustusvoimissa palvelee joka vuosi muutamia muslimeja ja roomalaiskatolisia.
"Meidän kirkolliset työntekijämme ovat luonnollisesti heidänkin käytettävissään."