Oulu Oikeusministeriö on valmis poistamaan sotilasarvojen menetyspykälän kokonaan rikoslaista. Lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedin mukaan poistamisen henki tuli esille niin vahvana eduskunnan lakivaliokunnassa vuonna 2000, kun pykälään tehtiin muutoksia. Tuolloin sitä täsmennettiin niin, että alinta sotilasarvoa ei voi menettää.
"Pykälällä ei ole enää rangaistuskäytännön kannalta katsoen mitään merkitystä. Lisäksi se on ristiriidassa sen kanssa, että mistään teosta ei pitäisi seurata kaksoisrangaistusta. Joka tapauksessa asia otetaan pohdittavaksi, kun rikoslain toisen luvun uudistus saatetaan päätökseen ja muutetaan sen alkulukuja. Pallo on nyt puolustushallinnolla", sanoo Jukka Lindsted.
Asia tullee esille pikimmiten ensi keväänä aloittavan uuden hallituksen aloitettua työnsä, koska rikoslain kokonaisuudistuksen viimeiset palaset halutaan sijoittaa paikalleen. Jos sotilasarvojen menetyspykälä otetaan pois toisesta luvusta, se jää kokonaisuudessaan muuhun käyttöön.
"Tiukan harkinnan jälkeen"
Pääesikunnan lainsäädäntöjohtaja, hallitusneuvos Seppo Kipinoinen säilyttäisi pykälän, vaikka myöntää sen täyttävän kaksoisrangaistuksen tunnusmerkit.
"Sotilasarvon menetyksillä on merkitystä henkilön sijoituskelpoisuuteen jatkossa. Kovista tuomioista ilmoittaminen voitaisiin hoitaa varmasti muullakin tavalla, mutta saadaanko muunlaisista järjestelmistä yhtä toimivia?"
Nykyistä järjestelmää puoltaa Seppo Kipinoisen mukaan myös se, että siinä päätöksen tekee puolustusvoimista riippumaton taho eli tuomioistuimet.
Hän myös painottaa, että sotilasarvoja on viety vain tiukan harkinnan jälkeen pääsääntöisesti törkeisiin väkivalta- tai talousrikoksiin syyllistyneiltä.
"Eniten meitä kiinnostavat henkilöt, jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, mutta ovat puolustusvoimissa sijoitettu vaativiin esimiestehtäviin. Olisi suorastaan erikoista, jos kutsuisimme kertausharjoituksiin esimerkiksi väkivaltarikoksista tuomitun ja rangaistuksen jo sovittaneen reservin upseerin", Seppo Kipinoinen toteaa.
Tie erikoistehtäviin tukossa
Puolustusvoimissa on sotilasarvonsa menettäneitä kohtaan omaksuttu niin kova linja, että heidän tasavallan presidentille esittämiä sotilasarvon palatusta koskevia anomuksia ei ole puollettu niin kauan kuin henkilön voidaan olettaa olevan kertausharjoituksiin mahdollisesti kutsuttavien joukossa. Tie kertausharjoituksiin ja puolustusvoimien erikoistehtäviin esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien tai Naton alaisuudessa menee tuomiolla täysin tukkoon.
Tasavallan presidentti saa vuosittain muutaman sotilasarvon palautusanomuksen.
Viime vuonna sotilasarvonsa sai takaisin vanhempi mies, joka 1950-luvulla oli syyllistynyt vakavaan rikokseen ja menettänyt erikoisupseerin arvonsa.
Puolustusvoimat puolsi anomusta, koska mies ei enää kuulu kertausharjoituksiin kutsuttavien joukkoon ja hän oli tehnyt useita vuosia merkittävää työtä sotaveteraanien ja -invalidien hyväksi.
Edellisen kerran presidentti palautti sotilasarvon vuonna 1998.
"Suomi poikkeaa yhä useimmista maailman valtioista puolustustahdon arvostuksen suhteen. Tämä näkyy monella tapaa, myös siinä, että armahdusanomuksia jätetään. Lisäksi asevelvollisuuden haluaa suorittaa yhä yli 80 prosenttia ikäluokasta", sanoo Seppo Kipinoinen.
Vuonna 1998 sotilasarvo vietiin 105, vuonna 1999 129 ja vuonna 2000 124 henkilöltä. Joidenkin mielestä myös vuonna 2000 uudistettu pykälä on suorastaan julma, koska se tunne edes vaiheittaista alentamista.
Pääesikunnan sotilaslakimies Tuija Sundberg kuitenkin huomauttaa, että vastuu kasvaa arvon ylenemisen myötä. Niinpä yhtä vakavaan rikokseen syyllistyneistä reservin korpraalista ja majurista tulee hetkessä samanarvoisia sotamiehiä.
"Sotilaita verrataan pykälässä virkamiehiin. Mitä ylemmässä asemassa virkamies tai sotilas on, sitä korkeampi on hänellä vastuu käyttäytyä paremmin. Tästä ei ole mainintaa laissa, mutta käytännössä näin kuitenkin tapahtuu", korostaa Tuija Sundberg.