Izhkariin mennään Venäjän pääkaupungin kautta. Mennen tullen on vietettävä päivä autoja, väkeä, kulkukoiria ja pölyä erittävässä metropolissa. Tulkkinamme AFUL:n kokouksessa ollut nykyvenäläisen kirjallisuuden kääntäjä Jukka Mallinen oli järjestänyt kiinnostavia tapaamisia. Koska hän on myös Suomen PEN-klubin aktiivi, oli luontevaa vierailla Moskovan PEN:issä tapapihan ränsistyneessä kivitalossa.
Kirjailija Ljudmila Ulitskaja kertoi Venäjän nykyisestä naiskysymyksestä. Se on hyvin erilainen kuin länsimaiden feminismi. Tosin on olemasssa tiedostavia naiskirjailijoita. Tällaisena voi mainita rankan runoilijan Vera Pavlovan. Marija Arlatova taas tutkii naisten ongelmia. Suomalaiset lukijat saavat alkavana syksynä tietää, millaista uusi venäläinen naiskirjallisuus on, koska Ulitskajan romaani on ilmestymässä suomeksi.
Muuten Moskovan PEN:issä keskusteltiin Venäjän yhteiskunnallisesta todellisuudesta, jossa syrjityimpiä ovat eläkeläiset, kutsuntaikäiset pojat ja vangit, erityisesti lapsivangit. Toisaalta oligarkkien vaimot ja muut hienostonaiset kokoontuvat rouva Putinan klubeihin.
Erityisesti Tetenian sota varjostaa kaikkea. Venäjän pakolaiskomitea tukee Kaukasiasta ja muualta tulevia pakolaisia. Sotilaiden äitien komitea hakee Teteniasta sissien vangitsemia tai muuten kadoksissa olevia poikiaan. Ja mikä upeinta, teteeniäidit auttavat heitä etsimään poikiaan. Äidin sydän on kaikkialla sama. Tämä ei ole sinänsä uutta. Jo Armenian ja Azerbaidzhanin sodan aikana kymmenisen vuotta sitten molempien osapuolten äidit tunkivat linjojen väliin valkoisia liinoja heiluttaen, yrittäen pysäyttää taisteluja.
Venäjän sananvapaustilanteesta puhuttiin enemmän Suomen lehdistöattasean Leena Liukkonen-Forsellin järjestämässä tapaamisessa, jossa oli läsnä Moskovassa toimivia suomalaisia toimittajia sekä kirjailija Viktor Jerofejev ja hänen kustantajansa Aleksei Ivanov. Tämän Ad marginum -kustantamo on julkaissut myös kohukirjailija Vladimir Sorokinia. Hänen romaaniaan Sininen ihra on jo julkaistu usealla kielellä. Se on uskomaton rehellisen pornografian, sokkivaikutelmien, alakulttuurien esittelyn sekä fantasian yhdistelmä. Sen kuuluisin yksittäinen kohtaus on Stalinin ja Hrutevin homoseksuaalinen akti.
Tämä on ollut liikaa putinilaiselle nuorisoliikkeelle nimeltään Yhdessä kulkevat. Se on järjestänyt Sorokinin teosten sekä muiden epäsiveellisiksi ja rienaaviksi käsitettyjen teosten julkisia polttorovioita. Yhteydet natsien kirjarovioihin ovat selvät. Jerofejev nimittikin liikettä Putin-Jugendiksi.
Muutenkin hän näki venäläisen fasismin olevan nousussa. Vaikka presidentti Putin ei toki kansainvälisen maineensa ja Venäjän ulkomaisten etujen takia voi sitä julkisesti tukea, on selvä ettei ilmiö voi nousta ilman entisen KGB-miehen hiljaista siunausta.
Sorokinia kuten kustantajaakin vastaan on tehty myös rikosilmoitus. Tapaus on nyt syyttäjän harkinnassa. Yksi kohukirjailija, Eduard Limonov on ollut jo puolitoista vuotta tutkintavankeudessa. Tämä kansallisbolsevistisen puolueen johtaja, trotskismin ja terrorismin ihailija, on kyllä mielipiteiltään räikeä. Hän on ollut yhdistämässä äärivasemmistolaisuutta, venäläistä kansalliskiihkoa sekä uusfasisteja. Bosnian sodan aikana hän tuki vahvasti serbejä.
Mutta niin kauan kuin syyttäjä ei voi osoittaa hänen osallistuneen suoranaisesti aseiden salakuljetukseen tai attentaatteihin, Venäjän virallisesti hyväksymien normien mukaan ei ole oikein vangita miestä mielipiteittensä takia. Mallisen mukaan Limonov on enemmän showmies. Koska PEN-järjestöt ja lehdistö seuraavat juttua, se on siirretty Moskovasta Altaille kansainvälisen huomion välttämiseksi.
Jerofejev kertoo kaikkein hämmästyttävimmän tiedon tässä ihmeiden maassa. Vanhoilla päivillään entinen ulkoministeri, pahamaineinen Suomi-syöjä Vjateslav Molotov kääntyi toisinajattelijaksi, joka kuunteli Amerikan ääntä ja myönsi tehneensä raskaita virheitä, että oikeastaan koko Neuvostoliitto oli mennyt pieleen.
Venäjällä kuohuu, mutta on idyllisiäkin paikkoja. Lehdistötilaisuuden jälkeen Jerofejev kutsuu suomalaiset kotiinsa. Hänen aivan nuori vaimonsa seisoo turkkilainen myssy päässä suudelleen perheen lemmikkiä, isoa papukaijaa. Tällaista voi tapahtua vain Moskovassa. Ettei vain ikkunan ohi lentänyt Mihail Bulgakovin romaanin Saatana saapuu Moskovaan professori Woland kissoineen ja kääpiöineen?