Heikki Tilanderin 41 vuotta kestänyt ura puolustusvoimissa kattoi vuosikymmenet kylmän sodan kylmimmältä ajalta - Kuuban ja Berliinin kriiseistä ja noottikriisistä - EU-Suomeen, Nato-kumppanuuteen ja jatkuvasti kasvavaan kansainväliseen toimintaan.
Myös pohjoissuomalaisille Tilander tuli hyvin tutuksi. Hän päätti mittavan uransa pohjoisen maanpuolustusalueen komentajana Oulussa heinäkuun lopussa 2004.
Tilander ei itse pyrkinyt julkisuuteen, mutta hän vaikutti siellä missä historiaa koettiin ja tehtiin. Hän havainnoi läheltä muun muassa Golanin sotaa, Itä-Euroopan itsenäisyyskamppailua ja Ruotsin sukellusvenevälikohtauksia. Tilander oli myös keskeinen maavoimien uudistuksen rakentaja ja poliittiseksi muuttuneen helikopterihankinnan johtohahmo.
Ajatus muistelmista kypsyi Oulun aikana. Kolmivuotinen urakka tuotti teoksen, joka toisin kuin monet muistelmat ei nosta kirjoittajaa keskiöön, vaan kuvaa hänen muistikuviensa kautta aikaa, tapahtumia ja ihmisiä. Teos valottaa myös sitä, kuinka puolustusvoimia muokattiin nykyaikaan sopiviksi.
Vaikka Tilander suhtautuu varsin arvostavasti puolustusvoimiin ja työtovereihinsa, hän tekee kriittisiäkin arvioita ja analyysejä. Kirjassa on paljon, teräviäkin, henkilökuvauksia.
Viime päivinä keskustelua nostattaneeseen kansanedustaja Liisa Jaakonsaaren (sd.) esitykseen varusmiesarmeijan tarpeen selvittämisestä Tilanderin kanta on selkeä.
"Niin kauan kun puolustusvoimien keskeisenä tehtävänä on valtakunnan puolustaminen tarvitaan Suomessa yleistä asevelvollisuutta."
Tilander täsmentää: "Kun puhutaan koko valtakunnan puolustamisesta, tarkoitetaan todellisuudessa myös Pohjois-Suomen puolustamista."
Suomen asemassa oleva maa ei Tilanderin mielestä voikaan luopua puolustuksestaan. Keskustelu sotilaallisesta liittoutumattomuudesta tulee jatkumaan, mutta Natoon voi olla vielä pitkä matka, Tilander arvioi.