Kolumni

So­te­vuo­to herätti ky­sy­myk­sen: ajaako Sipilä nyt Kul­ta­ran­taan asti?

Eduskunnan ilmapiiri oli perjantaina sähköinen etämittarillakin luettuna.

Kirjoittaja on Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen.
Kirjoittaja on Kalevan päätoimittaja Kyösti Karvonen.

Eduskunnan ilmapiiri oli perjantaina sähköinen etämittarillakin luettuna. Perustuslakivaliokunta päätti, että sen kokoushuoneen ovi pidetään lukossa kun valiokunta ei ole koolla ja ettei valiokunnan papereita jaella sähköisesti.

Perustuslakivaliokunta ja puhemiesneuvosto painoivat paniikkinappulaa, koska soten kiisteltyä valinnanvapautta koskeva lausuntoluonnos oli luettavissa Ilta-Sanomista. Luonnos on ei-julkinen, ei siis salainen asiakirja. Ei-julkisen asiakirjan vuotaminen ei ole rikos.

Puhemies Paula Risikko (kok.) sanoi, että vuoto vaarantaa eduskunnan maineen. No, jos vuoto sen tekee, maine on kyllä mennyt jo aiemmin ja vielä moneen kertaan. Vaikka Ylen Uutisvuoto loppui lauantaina, oikeat uutisvuodot eivät lopu.

Sotevuodosta tekee poliittista dynamiittia se, että lausuntoluonnoksen mukaan valinnanvapaus ei ole toteutettavissa esitetyssä aikataulussa. Lisää dynamiittia toi Ilta-Sanomien lauantaina lausuntoluonnoksesta kertoma tieto, että tulevien maakuntien valtiolta saama rahoitus olisi riittämätön, mikä uhkaisi kansalaisten perusoikeuksien turvaamista.

Jos ja kun valiokunnan lopullinen lausunto on suurin piirtein vuotaneiden tietojen mukainen, siitä seuraisi, että sote-maakuntauudistukselta alkaisi murtua pohja entistä enemmän.

Kun vuodossa ei ole kysymys salaisista saati Suomen turvallisuuteen liittyvistä tiedoista, valiokunta ja puhemiesneuvosto ampuivat tykillä hyttystä. Jos eduskunta kiristää valiokuntien asiakirjojen salausastetta, se tekee avoimelle yhteiskunnalle karhunpalveluksen. Hätiköityjä päätöksiä ei yhden vuodon takia pidä tehdä.

Viime vuonna väännettiin eduskunnan vieraslistojen julkisuudesta sen jälkeen kun eduskunta alkoi tuhota nimilistat päivittäin. Syksyllä eduskunta päätyi siihen, että päiväkohtaiset tiedot talossa käyvistä lobbareista ovat saatavilla kokonaisen päivän ajan. Jo tuo ratkaisu herätti huolta eduskunnan avoimuudesta.

Kansalaisilla on oikeus saada tietää, ja tiedotusvälineillä on velvollisuus kertoa, yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista jo niiden eri käsittelyvaiheissa. Mitä aiemmin sitä parempi, mitä myöhemmin sitä huonompi.

Tiedotusvälineitä arvostellaan viihteellistymisestä ja pinnallistumisesta, perustellustikin. Kun ne sitten kertovat yhteiskunnallisesti oikeasti tärkeistä asioista, joskus vähän epätavanomaisin keinoin, eivätkö ne saa tehdä sitäkään?

On sanottu, että vuodot ovat demokratian voiteluainetta. Niissä on aina kysymys päättäjien ja tiedotusvälineiden välisestä terveestä jännitteestä. Median vahtikoirarooliin kuuluu valvoa päättäjien tekemisiä ja pitää heitä varpaillaan.

Sote-maakuntauudistusdraamaan liittyy viikolla julki tullut tieto, että oikeuskanslerinviraston kannan mukaan sotepaketin hyväksymisen ja maakuntavaalien välillä pitää olla kuusi kuukautta.

Hyviä kysymyksiä ovat, miksi viraston kanta tuli julki vasta nyt, onko hallitus kysynyt oikeuskanslerinviraston kantaa aiemmin ja jos ei, miksei ja jos virasto ei ole kertonut kantaansa aiemmin, miksei.

Oikeuskansleri on eduskunnan oikeusasiamiehen ohella ylin laillisuusvalvoja. Jos viraston aikalinjausta ei kunnioiteta, silloin perustuslailla kyllä pyyhitään pöytää ja näyttäisi, ettei millään olisi mitään väliä. Näin pitkällä ei toivottavasti olla.

Sokealle Reetallekin alkaa olla selvää, että Juha Sipilän (kesk.) hallituksella on edessään kohtalon viikot. Sen tulevaisuus vain tummeni lauantaina, kun valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi Ylen ykkösaamussa, että jos sote-lopputulos ei vastaa kokoomusryhmän tavoitteita, puolue on valmis vetäytymään soten takaa.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksella on edessään kohtalon viikot.
Pääministeri Juha Sipilän hallituksella on edessään kohtalon viikot.

Kysymys ei siis ole enää siitä, pidetäänkö maakuntavaalit lokakuussa vai myöhemmin vaan pidetäänkö niitä ollenkaan ja kaatuuko sote-maakuntauudistus ja sitä myöten koko hallitus. Susanna Kosken (kok.) ilmoitus äänestää vastaan ohentaa hallituksen entisestäänkin seitinohutta enemmistöä.

Sipilä on pitänyt sotesta viime päivinä radiohiljaisuutta. Hän on aiemmin sanonut hakevansa sotetukea kristillisdemokraateilta ja RKP:ltä. On hyvä kysymys, hakeeko hän sitä Orpon tuella vai ilman.

Lähiviikkoina nähdään, joutuuko Sipilä viime kesän tapaan lentämään Turkuun tapaamaan presidenttiä Kultarantaan ja tekeekö hänen taksinsa tällä kertaa U-käännöstä.