Pääkirjoitus

Sotesta syttyi Lapissa sota

Meri-Lapin kuntien suunnitelmat yksityistää sairaanhoitopiirinsä palvelut juuri maakuntauudistuksen kynnyksellä hermostuttavat hallitusta.

Meri-Lapin kuntien suunnitelmat yksityistää sairaanhoitopiirinsä palvelut juuri maakuntauudistuksen kynnyksellä hermostuttavat hallitusta.

Selvityshenkilöillä on jo kiire etsiä sovintoa, sillä hanke Mehiläisen kanssa on edennyt pitkälle.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin suunnitelmat ulkoistaa sosiaali- ja terveydenhuollon samoin kuin erikoissairaanhoidon palvelunsa juuri maakuntauudistuksen kynnyksellä hermostuttavat hallitusta.

Hallituksen huolen taustalla on kiista, joka juontaa juurensa siitä, että Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirit eivät ole päässeet sopimukseen siitä, miten nykyinen erikoissairaanhoito järjestetään tulevassa maakunta-soteuudistuksessa.


Perhe- ja
peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on paimentanut alueen kuntapäättäjiä lupaamalla, että Kemin synnytystoiminta jatkuisi kaksi vuotta, jos Meri-Lapin kunnat luopuvat yhtiöittämisestä. Hanke on kuitenkin jo pitkällä.

Meri-Lapin kapinakunnissa Kemissä, Torniossa, Keminmaalla ja Simossa ei katsota hyvällä sitä, että Lapin keskussairaala Rovaniemellä säilyisi laajan päivystyksen sairaalana, kun Länsi-Pohjan keskussairaalaan Kemiin jäisi vain suppeampi ympärivuorokautinen päivystysyksikkö.

Kunnissa epäillään, ettei alueen erikoissairaanhoito kaavaillussa sote-mallissa tulisi turvatuksi riittävän hyvin. Lupausta synnytystoiminnan jatkosta ei kaikkien mielestä voi pitää samantasoisena asiana kuin erikoissairaanhoitoa.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kapinakunnat ovat etsineet ja löytäneet vaihtoehtoisia ratkaisuja, joilla ne katsovat voivansa taata asukkaidensa palvelut. Suunnitelmat ovat pitkällä, ja asiaa käsiteltiin maanantaina kunnanhallituksissa, joista sen on määrä edetä seuraavaksi valtuustoihin. Valtuustot päättävät lopullisesti, solmivatko ne yhteisyrityksen yksityisiä terveydenhoitopalveluja tarjoavan Mehiläisen kanssa.

Toteutuessaan sopimus Mehiläisen kanssa jatkuisi aina vuoteen 2032 eli vielä pitkään uusien maakuntien vuonna 2020 tapahtuvan aloittamisen jälkeen. Rahallisesti kyseessä on valtakunnallisestikin merkittävä miljardin euron sopimus.


Pitkä sopimus
asettaisi sote-maakuntauudistuksen toteuttamisen Lapissa kestämättömään tilanteeseen. Ei siis ihme, että ministeri Saarikko on herännyt hakemaan sopuratkaisua ja vetoamaan osapuoliin.

Jos Lapin kaksi sairaanhoitopiiriä eivät pääse sopimukseen ja toinen yksityistää palvelunsa pitkäksi aikaa, edessä on poikkeuksellisen vaikea tilanne.

Saarikon paineet sote-maakuntakuntauudistuksesta vastaavana yhtenä ministerinä kasvavat. Hänen tehtävänään on ajaa uudistusta eteenpäin, mutta hänen on vaikea pakottaa vastahankaan asettuvia itsehallinnollisia kuntia tekemään hallitusta miellyttäviä päätöksiä.

Tilanne alueen kuntapäättäjien keskuudessa ei liioin ole täysin yksiselkoinen. Myös Lapin näkyvät keskustakansanedustajat ovat ajautuneet vastakkaisiin leireihin puolustaessaan kotikulmiaan.

Saarikko lupaa kaksi selvityshenkilöä ratkomaan tulehtunutta tilannetta. Tulipalo pitäisi saada sammutetuksi nopeasti, sillä jos sopua ei synny, vuosien työ ja maakuntauudistuksen edellytykset ovat vaarassa haihtua ilmaan Lapissa.