Pääkirjoitus

So­te­sop­paa jää vielä seu­raa­val­le hal­li­tuk­sel­le

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) on työllistänyt hallitusta koko vaalikauden siinä määrin, että olisi jo korkea aika saada hanke maaliin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote) on työllistänyt hallitusta koko vaalikauden siinä määrin, että olisi jo korkea aika saada hanke maaliin. Mutta mitä vielä? Kaikki merkit viittaavat siihen, että sotesoppaa jää vielä seuraavallekin hallitukselle.

Asian paljasti eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) Etelä-Suomen Sanomissa toteamalla soteen liittyvien perustuslakiongelmien olevan sitä luokkaa, ettei niitä ehditä ratkaisemaan ennen kevään eduskuntavaaleja.

Aikaa hallituksella on ollut, mutta se on huvennut sisäiseen kissanhännänvetoon. Soten miltei jokaisesta yksityiskohdasta on onnistuttu kehittämään riita, mikä on jarruttanut uudistuksen etenemistä.

Koko vaalikauden rakenneltu uudistus eteni vasta siinä vaiheessa, kun oppositiopuolueetkin saatiin sen taakse viime kesänä. Soten hidasta etenemistä ei voida panna opposition piikkiin, vaan hallituksen on syytä katsoa peiliin.

Koskinen ehdottaa soten pilkkomista. Osa paketista hyväksyttäisiin ennen vaaleja ja osa siirtyisi yli vaalien. Esitys on varmaan poliittista realismia, mutta samalla se kertoo hallituksen epäonnistuneen pahasti tämänkin uudistuksen valmistelussa.


Soteen liittyy kaksi suurta perustuslaillista ongelmaa, joita ei ole kyetty ratkaisemaan: ei enempää eikä vähempää kuin rahoitus ja demokratian turvaaminen. Laskelmien mukaan soten rahoitusmalli johtaisi siihen, että yli puolet kunnista joutuisi korottamaan kunnallisveroa tuntuvasti. Osa kunnista ei suoriutuisi taakasta.

Soteen on pantu panoksia jo niin paljon, ettei uudistuksen tieltä saa perääntyä, varsinkin kun poliittinen kenttä on laajalti yhtä mieltä sen välttämättömyydestä.