Synnytyksiä hoitavien sairaaloiden määrä vähenee sote-uudistuksen myötä.
Synnytysyksiköt eivät kuitenkaan keskity pelkästään 12:een laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköön. Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosaston johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkin ja lääkintäneuvos Timo Keistisen mukaan määrä ei riittäisi vastamaan koko Suomen tarpeita.
– Tämä tulee olemaan myös sote-valmistelun lähtökohtana, Voipio-Pulkki sanoi.
Voipio-Pulkki sanoo varmaksi, etteivät kaikki nykyiset keskussairaalat tule jatkamaan synnytystoimintaansa eivätkä yliopistolliset sairaalat ole myöskään turvassa.
Ratkaisevaa on muun muassa se, että sairaalalla on ympärivuorokautinen valmius hätäkeisarinleikkausten tekemiseen. Tämä tarkoittaa ympärivuorokautista anestesia- ja gynekologiapäivystystä sekä ylipäätään leikkausolosuhteita. Lisäksi sairaalalla täytyy olla vähintään tuhat synnytystä vuodessa, jotta jatkaminen olisi perusteltua.
Kriteerit sisältävät myös lastenlääkäripäivystyksen.
– Näiden kriteerien myötä emme voi mennä nykyisistä keskussairaaloista alaspäin, Voipio-Pulkki sanoi.
Keistisen mukaan synnytysyksiköt ovat vähentyneet yhden yksikön vuosivauhtia tähän mennessä.
– Nyt on sellainen tilanne, että henkilöstöä ei riitä kaikkiin nykyisiin päivystyspisteisiin, Keistinen sanoi.
Kajaanin yksikkö saattaa jatkaa
Esimerkiksi Kajaanin synnytyssairaala saattaa Voipio-Pulkin mukaan jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa. Syynä säilyttämiselle olisi, että ilman Kajaanin yksikköä välimatka lähimpään synnytyssairaalaan saattaisi koitua liian pitkäksi.
Salo on puolestaan jo tehnyt päätöksen lopettaa synnytystoimintansa. Esimerkiksi Porvoossa, Kemissä ja Mikkelissä synnytystoiminnan jatkuminen on vaakalaudalla. Näissä synnytysten määrä on alle tuhat vuodessa. Nämä neljä toimivat nyt pienten synnytyssairaaloiden poikkeusluvalla.
– Meillä ei ole sellaista tietoa, että poikkeuslupia jatkettaisiin enää ensi vuoden jälkeen, jolloin luvat päättyvät muutenkin, Voipio-Pulkki sanoi.
Potilashotellien tarve kasvaa
Synnytyssairaalaverkon harvetessa potilashotellien tarve synnytyssairaaloiden yhteyteen kasvaa. Voipio-Pulkin mukaan kauempaa tulleet asiakkaat voisivat odottaa synnytystä sairaalakampuksella sijaitsevassa potilashotellissa.
Ajatus ei ole uusi, sillä synnytystä on odotettu poissa kotoa jo 1910–20-luvuilla.
– Esimerkiksi Tampereella on tällainen potilashotelli, Voipio-Pulkki sanoi.
Potilashotellien tarve ei kuitenkaan kasvaisi räjähdysmäisesti.
– Tällä hetkellä suurin osa ihmisistä asuu synnytyssairaaloiden lähellä, Voipio-Pulkki sanoi.
Potilashotellien tarve saattaa korostua esimerkiksi riskisynnyttäjien kohdalla, sillä Voipio-Pulkin mukaan uudistuksen myötä riskisynnyttäjät pyritään keskittämään entistä tarkemmin.