Peruspalveluministeri Susanna Huovinen väitti, että sote-lain valmistelussa pyrittiin minimoimaan perustuslailliset ongelmat. Ne ovat silti jäljellä, mikä epäilyttää eduskuntaa.
Eduskunta keskusteli tiistaina iltapäivällä sote-laista. Heti kolmannessa puheenvuorossa leimahti sote-riita, kun keskustan forssalainen Sirkka-Liisa Anttila hyökkäsi Tampereen kaupunkia vastaan.
"Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen lähetti kutsun saapua valmistelemaan keskistä sote-piiriä. Kutsua ei lainkaan lähetetty maaseutukaupungeille eikä -kunnille."
"Luottamusta ei enää ole eikä tule. Se [Tampereen toiminta] vie pohjan muodostaa piiriä, ennen kuin se on edes päässyt alkuun", Anttila jyrähti.
Sote-lakiesityksen valmistelusta vastannut peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) myönsi avauspuheenvuorossaan, että lakiesitys on edelleen ongelmallinen perustuslain 121. pykälän näkökulmasta.
Pykälässä todetaan, että ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon”. Lisäksi kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla.
"Valmistelun lähtökohtana on ollut malli, jossa pyritään minimoimaan asiat, joista voisi syntyä ristiriitaa perustuslain kanssa", Huovinen väitti.
"On tärkeää, että perustuslakivaliokunta käsittelee asian huolellisesti", ministeri jatkoi.
”Voimmeko pitää itseämme loppuelämämme ajan sote-sankareina vai sote-syyllisinä?”
Parlamentaarisessa työryhmässä istunut vasemmistoliiton Erkki Virtanen kutsui itseään ”sote-veteraaniksi” ja evästi perustuslakivaliokuntaa.
Virtasen mielestä valiokunta joutuu arvioimaan, mikä on perustuslain 19. pykälän suhde kunnallisen itsehallinnon turvaamiseen.
Perustuslaissa todetaan (19 §), että ”julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä”.
"Olen vakuuttunut, että viisas löytää tasapainon."
"Seuraavan kahden vuoden aikana ratkeaa, voimmeko pitää itseämme loppuelämämme ajan sote-sankareina vai sote-syyllisinä", Virtanen tunnelmoi.
Brax vaati perustuslakivaliokunnalle työrauhaa
Perustuslakivaliokunnan jäsen Tuija Brax (vihr.) halusi viheltää poikki puheet, jotka on mahdollista tulkita valiokunnan ohjeistamiseksi.
"Peräänkuuluttaisin työrauhaa valiokunnalle", Brax vaati.
"Nyt myös sen jäsenet voivat pitää ulkopuoliset kokouksensa muuten kuin lehdistön avulla. Hämmentäviä elementtejä ei enää tarvita lisää. Niitä on kahden vuoden aikana ollut riittävästi", Brax sanoi.
On helppoa ennakoida, etteivät Braxin toiveet täysin toteudu.
Useat kansanedustajat kertoivat, että heidän kotiseuduillaan into sote-uudistusta kohtaan on laantunut. Syynä hiipuvaan innostukseen ovat kuntien taloudellisesta tulevaisuudesta julkistetut laskelmat, joihin sote-uudistus vaikuttaa dramaattisesti.
Kokoomuslaiset kampittavat sotea
Kokoomuksen kansanedustajat käyttivät useita puheenvuoroja, jotka toivat avoimesti ilmi sen, että kokoomuksessa ei oltaisi pahoillaan, jos nyt ehdotettu sote-uudistus kaatuisi.
"Ehdotetussa mallissa kunnille jäisi pelkkä marionetin rooli", Sanna Lauslahti sivalsi.
"Arvoisa ministeri, kuinka voitte vakuuttaa, että myös pienillä yrityksillä on jatkossa toimintamahdollisuudet", kokoomuksen Pia Kauma pelkäsi yksityisten palveluntarjoajien jäävän sote-kakun jakajien ulkopuolelle.
Sdp:n Kristiina Salonen ilmoittautui myös sote-mallin vastustajaksi.
"Maakunnan kokoiset tuotantoalueet tuntuvat vierailta", raumalainen Salonen kammoksui.
Salonen antaisi tuottamisvastuuta kunnille.
Peruspalveluministeri Huovinen paljasti parlamentaarisen sote-työryhmän työhönsä käyttämän ajan.
"Väsyneenä, mutta onnellisena luovutan 35 kokouksen ja reilusti yli 130 tunnin yhteistyön tuloksen eduskunnan käsiteltäväksi", Huovinen huokasi.
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) kevensi istunnon alkua letkautuksellaan.
"Tätä on odotettu."