Kolme Pohjois-Pohjanmaan eteläalueen kaupunkia – Haapavesi, Oulainen ja Ylivieska – ovat päättäneet aloittaa neuvottelut hallituksen linjauksen mukaisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön rakentamiseksi alueelle.
Neuvotteluja virittelevissä kaupungeissa ymmärretään, että palveluiden turvaaminen vaatii nykyistä leveämpiä hartioita. Nythän peruspalveluita eteläisellä alueella tuottaa kuusi eri toimijaa.
Jos Pohjois-Pohjanmaan eteläosan kunnat lyövät hynttyynsä yhteen, se kattaa noin 90 000 asukasta. Tämä tarjoaisi jo hyvän pohjan toimivan kokonaisuuden rakentamiselle sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Alueen kunnat ovat kuitenkin aina olleet niin erimielisiä kaikesta, että hanketta voi pitää kunnianhimoisena. Jos sote-uudistus saadaan toteutetuksi eteläisellä alueella, kaikki edellytykset on odottaa uudistukselle hyvää vastaanottoa muuallakin.
Sote-yhteistyön rakentamista Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa vaikeuttaa se, että alueen kunnat ovat suhteellisen pieniä ja varsin riitaisia keskenään.
Alueella ei ole kiistatonta keskuskuntaa, ellei asukasluvultaan suurinta kaupunkia Ylivieskaa sellaiseksi lasketa. Ylivieskassa asia haluttaisiin nähdä näin, mutta ei sen naapureissa.
Ylivieska ja sen kanssa alueen mahtitekijän paikasta kisaileva Nivala ovat harjoittaneet sote-yhteistyötä peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa. Kallio voisi toimia uuden yhteistyön perusorganisaationa, ellei sitä kohtaan tunnettaisi tyytymättömyyttä.
Kallion perustaminen nelisen vuotta sitten oli jo pihtisynnytyksen takana. Mitä vaatisikaan, jos yhteistyöhön yritettäisiin houkutella mukaan muita toinen toistaan kyräileviä kuntia?
Nivala tähyilee jo Kokkolasta johdetun Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin suuntaan, mikä merkitsisi irrottautumista Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä. Samaan suuntaan katselee Kalliossa mukana oleva Sievikin.
Eteläalueella toimivaan kuntayhtymä Selänteeseen kuuluva Reisjärvi on tehnyt päätöksen jo suuntautumisesta Kokkolaan. Selänne on ollut hajota Pyhäjärven ilmoitettua ottavansa siitä eron, mutta tätä ei maan hallituksessa hyväksytä.
Oulainen, jossa sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva Oulaskankaan sairaala, liputtaa vahvasti Oulun suuntaan. Oulaskankaan sairaalalle kun saataisiin heittää hyvästit, jos kunnat sen ydinalueella vaihtaisivat sairaanhoitopiiriä.
Sote-yhteistyön järjestämisen ympärillä vallitseva sekamelska vain vahvistaa käsityksiä siitä, että toinen toistensa kanssa riitelevien pikkukuntien aika alkaa olla ohi.
Lähes kaikki maakunnan eteläalueen kunnat kamppailevat talousvaikeuksissa. Ellei palveluiden tuottamisen rakenteita muuteta käänteentekevällä tavalla ja saada säästöjä sitä kautta, talouskurjuudelle ei ole loppua näköpiirissä.
Avaimet ovat kuntien päättäjillä. Terveelle maalaisjärjelle olisi nyt kysyntää.