Sote-uudistus saattaa typistyä tällä vaalikaudella pelkäksi lausumaksi.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käytettiin maanantaiyön alkutunteina useita puheenvuoroja, joissa ehdotettiin sote-lain korvaamista pelkällä lausumalla.
Koko sote-lain hautaaminen alkoi Lännen Median tietojen mukaan saada kannatusta sen jälkeen, kun valiokunnan kuultavana alkuillasta ollut oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri oli arvioinut, että muutamassa viikossa on mahdotonta saada aikaan korkeatasoista lainsäädäntöä.
Myöhään yöllä valiokunnassa väiteltiin, voiko valiokunta tehdä perustuslakivaliokunnalle esitystä siitä, miten sote-uudistus pelastetaan vielä tällä vaalikaudella.
Pelkkään lausumaan päätyminen tarkoittaisi sitä, että eduskunta tyytyisi antamaan asian ratkaisevassa käsittelyssä valtioneuvostolle tahdonilmauksen, jonka pohjalta seuraava hallitus ryhtyisi valmistelemaan esitystään sote-laiksi.
Käytännössä lausuma tarkoittaisi sitä, että sote-uudistus jäisi toteutumatta tällä vaalikaudella.
Aikataulu erittäin kireä
Useat valiokunnan jäsenet kokivat joutuneensa pakkorakoon sen jälkeen, kun puoluejohtajat antoivat pääministeri Alexander Stubbin (kok.) johdolla viime torstaina yhteisen julkilausuman, jonka mukaan sote-ratkaisu yritetään löytää nopeasti.
Perustuslakivaliokunta oli antanut samana päivänä lausunnon, jonka mukaan kansanvaltaisuus ei toteudu nykyisessä lakiesityksessä.
Valiokunnassa puoluejohtajia syytettiin hutiloinnista, koska pari viikkoa on erittäin lyhyt aika sote-uudistuksen suunnan vaihtamiselle. Nykyinen eduskunta lopettaa työskentelynsä 14. maaliskuuta.
Valiokunta jatkaa työskentelyään tiistaina, jolloin se myös tiedottaa työnsä edistymisestä. Osa valiokunnan jäsenistä haluaisi edelleen säätää sote-lain tällä vaalikaudella.
Jos puolueet maanantai-illan epätoivoisista tunnelmista huolimatta päätyvät viemään sote-lakia eteenpäin, vahvimmin pöydällä on sosiaali- ja terveyspalveluiden antaminen vahvoille kuntayhtymille. Ensi vaalikaudella kuntayhtymäpohjainen malli olisi mahdollista muuttaa maakuntamalliksi, jossa sote-maakunnat saisivat valtuustot ja verotusoikeuden.
Jo tällä hetkellä Suomessa toimii kuntayhtymäpohjalta 20 sairaanhoitopiiriä, jotka vastaavat erikoissairaanhoidosta.