Kun kuuntelee mielipiteitä hallituksen sote-uudistuksesta, mieleen tulee vanhan viisun sanat: koskaan et muuttua saa. Viisua veisaavat monet tavalliset ihmiset, poliitikot, jopa jotkut asiantuntijatkin, jotka ovat tottuneet ajattelemaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa kuntien järjestämänä.
Uudistuksen perustavoitteita ovat palvelujen saatavuuden parantaminen ja tehostaminen sekä hoito- ja hoivaketjujen saumattomuus eli integraatio. Keskeistä on ollut myös löytää vahva järjestäjätaho sekä kustannusten kasvun hillitseminen.
Kun hallitus puhuu kolmen miljardin kustannussäästöistä vuoteen 2030 mennessä, monet olettavat, että nykyisestä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden noin 18 miljardista kustannukset laskevat. Kyse on kuitenkin siitä, että nykyvauhdilla julkiset sote-kustannukset vuonna 2030 olisivat noin 23–24 miljardia.
Soten aikanakin kustannukset siis kasvavat 1,5–2 miljardia euroa seuraavan vuosikymmenen aikana.
Miten sote hillitsee kustannusten kasvua? Jokainen sosiaali- ja terveydenhuollossa työskennellyt tietää, että ongelmien hoito on helpointa ja halvinta, kun se tehdään ajoissa. Olen itse käyttänyt seuraavaa esimerkkiä.
Sosiaalityöntekijä on tehnyt työtä päihdeperheen kanssa. Päihdeympäristö uhkaa perheen lasten normaalia kehitystä. Sosiaalityöntekijä ehdottaa kunnalle, että perheessä tarvittaisiin päivittäistä perhetyöntekijää ja päihdeongelmaiset vanhemmat tarvitsisivat sen lisäksi intensiivistä hoitoa. Kustannukset kuukaudessa voisivat olla 5 000 euron luokkaa, puolen vuoden tarve veisi 30 000 euroa.
Jos sosiaalityöntekijä ei heti saa potkuja noin utopistisista toiveista, hän näkee kuinka ehkä vuoden kuluttua lasten oireilu on niin vaikeaa, että tarvitaan lastenpsykiatrista sairaalahoitoa. Hoidon kustannus on 600–900 euroa vuorokaudelta. Yhden lapsen hoito kolmen kuukauden ajan voi maksaa 150 000 euroa.
Ja kun lapsi tai lapset palaavat kotiin, onko perheen päihdeongelmaa saatu korjatuksi? Vai seuraako huostaanotto, joka taas maksaa?
Soten perustason valinnanvapaus on ratkaisu sille, että niin sosiaalisissa ongelmissa kuin sairauksissakin pääsee nopeasti hoidon alkuun.
Aivan samaan hoidon ja hoivan oikea-aikaisuuteen tähtää myös asiakasseteli sosiaalisissa ongelmissa ja sairaalassa tapahtuvissa hoidoissa. Jos julkista ja yksityistä tarjontaa on riittävästi, maakunnan antama asiakasseteli antaa mahdollisuuden heti-hoitoon.
Asiakassetelin summa on sen suuruinen, että se kattaa kaikki hoidon kustannukset – tästäkin näyttää olevan epätietoisuutta. Asiakkaalle jää maksettavaksi vain asiakasmaksu. Erikoissairaanhoidossa polimaksu on nykyisin runsas neljäkymppiä ja vuodeosaston päivämaksu vajaat viisikymppiä.
Pahat kielet ennustavat asiakasmaksujen nousua, mutta toivottavasti sellaista ei tule. Viime vuosien korotukset jo riittäisivät.
Ongelmien ja sairauksien hoitamisen oikea-aikaisuus yhdessä sujuvien hoitoketjujen kanssa tarjoaa mahdollisuuden todella mittavaan kustannusnousun hidastamiseen. Hallitus on jo esityksessään arvioinut, että alkuvuosina kustannukset voivat nousta – niin tietysti käykin, kun ihmiset pääsevät ongelmiensa kanssa hoitoon nopeasti. Asiakaskäyntejä ja tutkimuksia tehdään enemmän. Mutta pitkälle ehtineiden ongelmien väheneminen näkyy seuraavina vuosina kustannusten alenemisena.
Integraatio eli hoitoketjujen joustavuus on uudistuksen toinen keskeinen tavoite. Siihen lakiehdotukset vastaavat mm. asiakassuunnitelmalla. Jokainen asiakkaan hoitoon osallistuva taho on velvoitettu tekemään ja täydentämään asiakassuunnitelmaa, josta maakunta-järjestäjä vastaa.
Suunnitelmaa on myös noudatettava, joten yksityinenkään sote-keskus ei voi lähteä sooloilemaan ja tekemään ylimääräisiä tai ”turhia”, kustannuksia aiheuttavia hoitoja. Toisaalta suunnitelmasta on heti nähtävissä, mitä asiakkaan ongelman hoitamiseksi jokaisen hoitotahon on osaltaan tehtävä. Hyvä ja oikea hoito taataan.
Tuo takaaminen, siis asiakassuunnitelman tehokkuus, on kiinni siitä, että tietojärjestelmät toimivat ja ajantasainen suunnitelma on nähtävillä aina. Tietojärjestelmien toimivuus on välttämätöntä myös sille, että potilaan tie perustasolta erikoissairaanhoitoon toimii sujuvasti, asiakassetelien odottaminen ei vie päiväkausia ja kotipalvelusta voidaan tehdä päätös silloin kun sille tulee tarve.
Sote-keskukset aloittavat toimintansa vuoden 2021 alussa. Kansalainen voi valita itselleen sote-keskuksen edellisen vuoden lopulla. Ellei hän valitse, hän jää kahdeksi vuodeksi nykyisen terveyskeskuksensa ja sosiaalitoimistonsa – joka muuttuu nimeltään sote-keskukseksi – asiakkaaksi. Sieltä hänet lähetetään tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.
Ei se sote asiakkaan kannalta sen kummempi himmeli ole.
Niilo Keränen on lääkintöneuvos ja kansanedustaja (kesk.) Taivalkoskelta.