Kulujen kasvua ei ole saatu hillittyä. Erikoissairaanhoidon menot olleet poikkeuksellisen korkeat, mutta ylityksiä kertyy useimmissa toiminnoissa.
Ensi vuonna kulupaineita lisäävät nouseva hoitajamitoitus ja ennakoidut isot palkankorotukset. Hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja ennakoi verojen korotuksia.
Oulun hyvinvointipalvelujen menot kasvavat odotettua nopeammin. Jo syyskuun talousseurannan mukaan ylitysriskin arvioitiin olevan reilut 12 miljoonaa euroa. Lokakuun tilanteen mukaan näyttää siltä, että tuokin luku ylittyy loppuvuoden aikana vielä noin neljällä miljoonalla eurolla.
Hyvinvointilautakunta merkitsi kokouksessaan tiistaina asian tiedoksi. Lautakunta päätti myös patistella hyvinvointipalveluja toimenpiteisiin, joilla menojen kasvua saadaan hillittyä.
Hyvinvointilautakunta on hyväksynyt jo aiemmin syyskuun tilanteen perusteella 12,1 miljoonaan euron lisämäärärahaesityksen, joka on etenemässä kaupunginvaltuuston käsittelyyn.
Kaupungin kuluvan vuoden talousarviossa varauduttiin 599,6 miljoonaan euron sote-menoihin, kun ennuste syyskuussa oli jo lähes 612 miljoonaa euroa, mikä siis ylittynee vielä.
Syitä talousarvion paukkumiseen löytyy melkein koko laajalta sote-rintamalta.
Syksyn aikana etenkin erikoissairaanhoidon laskutus on ollut poikkeuksellisen korkeaa. Siihen ei ole osattu budjetissa varautua.
Kulukasvua selittää osittain sairaanhoitopiirin kesällä tekemät hinnankorotukset. Laskutus on noussut etenkin sisätaudeissa, kirurgiassa, syöpätaudeissa, neurologiassa ja psykiatriassa.
Erikoissairaanhoidon menoihin on esitetty lisämäärärahaa, mutta viimeisten lukujen valossa sekään ei riitä kattamaan kasvaneita kuluja.
Erikoissairaanhoito nielee tänä vuonna rahaa kaikkiaan noin 250 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen kertyy yli neljä prosenttia.
Terveyspalvelujen menoja on kasvattanut myös kaupunginsairaalan remontin aiheuttamat sairaalapalvelujen ostot.
Muiden toimintamenojen arvioidaan kasvavan myös enemmän kuin mihin syyskuun lisämäärärahaesityksessä varauduttiin. Kasvuriski on parin miljoonan euron luokkaa.
Kaikkiaan hyvinvointipalvelujen nettomenot ovat kasvaneet tämän vuoden tammi–lokakuussa 28,7 miljoonaa euroa viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
Juttu jatkuu graafien alla.
Eniten menot ovat kasvaneet asiakaspalvelujen ostossa ja palveluseteliostoissa. Kasvua on 12,5 prosenttia. Henkilöstömenot ovat kasvaneet 1,5 prosentilla.
Palvelukohtaisesti kulut ovat lisääntyneet erikoissairaanhoidon lisäksi erityisesti ikäihmisten ja perusterveydenhuollon palveluissa, lastensuojelussa ja kehitysvammaisten palveluissa.
Iso selittävä tekijä kustannusten kasvulle on ollut asiakasmäärien selkeä nousu. Se koskee laajasti lähes kaikkia hyvinvointipalveluja.
Esimerkiksi sosiaalisen hyvinvoinnin toimintamenojen ennakoidaan ylittävän budjetoidun 2,5 miljoonalla eurolla.
Ylitys tulee erityisryhmille tarkoitettujen asiakaspalvelujen ostoista, kuten kehitysvammaisten ja mielenterveysasiakkaiden asumispalvelujen järjestämisestä, omaishoidon tuesta sekä lastensuojelupalveluista.
Kulujen kasvua pyritään suitsimaan monin toimin. Muun muassa avosairaanhoidossa asiakkaita pyritään palvelemaan enemmän virka-aikana, jotta yhteispäivystykseen hakeutuisivat vain kiireellistä hoitoa tarvitsevat.
Ikäihmisiä varten on perustettu KOTAS-keskus, jonka kautta potilaita ohjataan muualle kuin yhteispäivystykseen, jos tarvetta akuuttiin hoitoon ei ole.
Sen myötä on lisätty henkilökuntaa, joka lisää lyhyellä tähtäimellä kuluja, mutta jonka on määrä tuoda säästöjä pitemmässä juoksussa.
Lisää paineita sote-puolelle tuo valtio. Hallitusohjelmassa on runsaasti kunnille lisää kuluja aiheuttavia toimia.
Niitä ovat muun muassa hoitajamitoitus sekä kiireettömään hoitoon pääsyn seitsemän vuorokauden takuu.
Kun siihen ynnätään muihin kuntien toimintoihin kohdistuvat tekijät, kuten toisen asteen koulutuksen maksuttomuus, budjettiyhtälöt vaikeutuvat entisestään myös sote-puolella.
Paljon vaativaa hoitoa tarvitsevia
Oulun sote-budjetin paukkuminen panee kysymään, onko budjetointi ylipäätään ollut kohdillaan, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pirjo Sirviö (sd.) sanoo.
– Ensi vuoden talous- ja käyttösuunnitelmassa on varauduttu vain neljän miljoonan euron kululisäykseen tämän vuoden talousarvioon verrattuna, ja ylitysennuste on jo nyt 15 miljoonaa euroa.
Hän sanoo silti ymmärtävänsä sen, että budjettien on oltava haasteellisia, kuten kaupunginjohtaja Päivi Laajala on todennut.
– Se kannustaa tekemään kehittämistoimia.
Niitä on hyvinvointipuolellakin Sirviön mukaan tehty järjestelmällisesti.
– Asioihin tartutaan. Työtä tehdään yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa ja omin kehitystoimin, joilla yritetään saada kulujen kasvua taitettua.
Sirviö ei pidä budjettiylityksiä isossa kuvassa silti kovin mittavina.
Korkeat kustannukset kertovat hänen mukaansa siitä, että Oululla on runsaasti paljon vaativaa hoitoa ja palveluja tarvitsevia asiakkaita.
– Ihmisten on saatava palveluja. Sen määrää jo laki.
Jarrua kulukehitykselle pitäisi silti pystyä painamaan. Talouden tasapainoa etsii ulkopuolinen konsultti. Sirviö sanoo odottavansa pelolla konsultin "paperia".
– Paljonko sieltä tulee kirittävää muun lisäksi.
Budjettiaukot pitää jollakin täyttää. Sirviö ennustaa, että ensi vuonna Oulussakin joudutaan nostamaan kuntaveroa.