Neuvostoliittolaisessa propagandassa tunnettiin iskulause: Itämeri, rauhan meri. Rauhantila oli kuitenkin jääkylmä: neuvostovaltion sotilasvoima levittäytyi koko Itämeren etelärannalle Leningradista Länsi-Saksan rajalle asti.
Aseellisia yhteenottoja ei Itämerellä ole nähty vuosikymmeniin, mutta jännitys meren vaikutuspiirissä on muutaman viime vuoden aikana selvästi kiristynyt.
Tilanteen muutoksesta todistaa myös se, että ensi viikosta alkaen merellä ja sen ympärillä järjestetään yhtä aikaa kaksi suurta sotaharjoitusta: Ruotsin isännöimä Aurora sekä Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen Zapad.
Aurora 17:stä tekee poikkeuksellisen se, että se on Ruotsin suurin sotaharjoitus 20 vuoteen. Mukana on noin 20 000 sotilasta. Jo perjantaina Itämeren eteläosissa alkoi Auroraan niveltyvä, mittaluokaltaan hieman pienempi Northern Coasts -merisotaharjoitus.
Isolla liikkeelle lähdöllä on syynsä, jonka sanomista tosin virallisesti ujostellaan: Venäjän kasvanut uhka Itämerellä.
Ruotsalaisten ohella mukana Aurorassa ovat Tanska, Viro, Ranska, Liettua, Yhdysvallat ja toisin kun vielä ns. rauhan meren vuosina myös Suomi. Niin kuuluu ollakin. Suomi lähettää mukaan 300 miestä sekä raskaan luokan kalustoa kuten NH90-kuljetuskoptereita ja Horneteja.
Venäjän ja sen liittolaisten Zapad-harjoitukset ovat perinne. Sillä nimellä oltiin liikkeellä myös 2009 ja 2013. Yksi keskeinen harjoitusalue on asevoimalla ladattu Kaliningrad.
Sotaharjoitukset ovat armeijoiden arkea. Pelkoja Venäjän verhoituista aikomuksista on kuitenkin ollut ilmassa. Synkimmissä arvioissa Zapad nähtiin esivaiheena sille, että Venäjä valmistelisi todellista hyökkäystä Liettuaan, Puolaan tai Ukrainaan. Odotetusti Venäjä tyrmäsi arvelut ja ilmoitti Zapadin olevan ”täysin puolustuksellinen” harjoitus.
Samoin Venäjän on epäilty jättävän harjoitusten jälkeen miehiä ja kalustoa pysyvämmin Valko-Venäjälle, joka on kolmen Nato-maan, Latvian, Liettuan ja Puolan rajanaapuri. Jo arvelujen synty kertoo siitä, kuinka syviä kahden leirin väliset epäluulot nyt ovat.
Huonosta hengestä todistaa sekin, että ainakin Ruotsi on syyttänyt Venäjää Etyjin velvollisuuk- sien rikkomisesta. Wienin sopimuksen mukaan yli 13 000 miehen harjoituksia pitäisi päästä seuraamaan laajasti paikan päälle. Nato-leirissä Zapadin miesmääräksi on arvioitu jopa 100 000.
Venäjä on kuitenkin ilmoittautunut, että harjoituksen miesvahvuus on sopivasti 12 700 eikä salli laajaa tarkkailua.
Merialueella harjoitukset kohtaavat. On todennäköistä, että osapuolet tavalla tai toisella testaavat vastapuolen reagointeja. Vuosi sitten Venäjä lennätti Itämerellä kaksi hävittäjäkonettaan vain parinkymmenen metrin päästä amerikkalaisesta sota-aluksesta.
Osapuolilta pitää nyt odottaa sellaista vastuullisuutta, ettei voiman ja suorituskyvyn näyttöä viedä riskirajoille asti. Vaarallisten vahinkojen mahdollisuus pitää tiedostaa.