So­ta­ve­te­raa­nien juh­lal­li­suu­det kes­kit­ty­vät ensi vuonna kan­sal­li­seen ve­te­raa­ni­päi­vään – Jär­jes­töt val­mis­tau­tu­vat myös aikaan, jolloin so­tiem­me san­ka­rei­ta ei enää ole kes­kuu­des­sam­me

Sotaveteraaniviikon avajaistapahtuma pidetään Oulun rotuaarilla lauantaina klo 12 alkaen.

Kuva: Leinonen Jukka

Suomessa on tänä päivänä noin 8000 veteraania. Sotaveteraaniviikkoa vietetään tänä vuonna nykymuodossaan viimeistä kertaa. Kuinka veteraaniviikkoa vietetään tänä vuonna, ja mitä tapahtuu jatkossa?

Miksi sotaveteraaniviikkoa ei sellaisenaan järjestetä enää, Oulun sotaveteraaniliiton puheenjohtaja Reijo Sallinen?

– Sotaveteraaniviikkoa on vietetty jo 54 vuoden ajan talvisodan viimeisen viikon aikaan. Tänä vuonna talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta.

Kyse on siis vanhasta perinteestä. Viime vuosina sen puitteissa tehty työ on kuitenkin vähentynyt. Esimerkiksi kouluissa vierailuja ja muita tapahtumia on entistä vähemmän, sillä veteraanit alkavat olla jo hyvin vanhoja ja heidän määränsä on vähentynyt huomattavastikin.

Miten veteraaneja juhlistetaan jatkossa? 

– Ensinnäkin sotaveteraanien juhlallisuudet keskittyvät jatkossa kansallisen veteraanipäivän tienoille, jota on tähänkin asti juhlistettu ehkä näkyvimmin menoin.

Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan, eli Suomen viimeisen sodan loppumisen ajankohtana. Suomi pääsi toisesta maailmansodasta irti 27.4.1945, jolloin viimeisetkin saksalaiset karkotettiin Suomesta.

Jatkossa siis veteraaneja juhlistetaan yhteisesti kaikkien veteraanijärjestöjen kesken huhtikuun lopussa. Juhlallisuudet vaihtelevat paikkakunnasta riippuen.

Kuinka paljon Oulussa on sotaveteraaneja?

– Tällä hetkellä Oulussa on noin 350 sotaveteraania. Vielä seitsemän vuotta sitten suuren kuntaliitoksen aikaan silloisessa uudessa Oulussa oli 1200 sotaveteraania.

Viimeiset ikäpolvittain sotimaan lähetetyt joukot syntyivät vuonna 1925, eli he ovat nyt 95-vuotiaita.

Nuorempiakin veteraaneja on, sillä vapaaehtoisena saattoi lähteä nuoremmatkin miehet ja naiset palvelukseen.

Suurin osa Pohjois-Suomen veteraaneista on naisia. Mistä tämä johtuu?

– Se selittyy muun muassa sillä, että koko Pohjois-Suomi oli sotatoimialuetta Lapin sodan aikana. Kaikki naiset jotka osallistuivat maanpuolustuksellisiin tehtäviin saivat rintamapalvelutunnuksen. He osallistuivat monipuolisten lottatehtävien lisäksi esimerkiksi evakuointeihin, kuten siirtäen karjaa uusille alueille.

Kuinka veteraanityö tulee muuttumaan tulevaisuudessa, Sotaveteraanien liiton toiminnanjohtaja Sakari Martimo?

– Eri veteraanijärjestöt ovat jo usean vuoden ajan suunnitelleet niin sanottua perinneaikaa, johon liittyy myös eri veteraanijärjestöjen yhteenliittyminen. Veteraaneja poistuu keskuudestamme, joten liittotasolla työn rakenne painottuu edunvalvonnan ja tukityön sijasta veteraaniperinteiden vaalimiseen.

Tällä hetkellä tehdään kuitenkin näitä molempia. Edunvalvontaa tehdään viimeiseen veteraaniin saakka. Ennusteiden mukaan vuonna 2025 heitä on vielä noin 1100, joten ei veteraaneista huolehtiminen ole vielä loppumassa vuosiin.

Kuinka sotaveteraaneja juhlistetaan nyt ja jatkossa?

– Veteraaniviikon idea ja ajatus halutaan säilyttää kyllä, mutta tapahtumat pidetään kansallisen veteraanipäivän yhteydessä.

Tapahtumien luonne vaihtelee paikkakunnittain kovastikin, voi olla pienimuotoisia kahvitteluita tai isompia juhlia. Riippuu yleensä siitä, kuinka paljon sotaveteraaneja paikkakunnalla asuu. Pääjuhla on vuosittain iso tapahtuma, joka on nyt muutaman vuoden ajan ollut kutsuvierastapahtuma, myös tänä vuonna Tampereella. Mukana on myös valtionjohto.

Ensi vuonna pääjuhla järjestetään Lappeenrannassa, ja ollaan toivottu että se palaisi jälleen kansalaisjuhlatyyppiseksi, kaikille avoimeksi veteraanien juhlaksi.