Sotasyyllisyyden asiakirjat (EC-kirjat) on valtiotieteen tohtori, dosentti Hannu Rautkallion toimittama massiivinen, lähes 700-sivuinen paketti.
Se on jatkoa vuosi sitten ilmestyneelle Kansakunnan sijaiskärsijät (WSOY), jonka hän julkaisi yhdessä tohtori Lasse Lehtisen kanssa.
He järjestivät vuosi sitten myös suuren teemaa käsitelleen seminaarin.
Rautkallio ryhtyi keräämään asiakirjoja jo 1980-luvulta lähtien eri maiden arkistoista ja Zhdanov-asiakirjojen käännättämisen 1990-luvulla Moskovassa.
Historian tutkijana hän korostaa, että mikään ei ole lopullisesti valmis, vaikka myöntää että sotasyyllisyys-jutun taustoja on nyt purettu aika laajalti.
"Kun saisi joululahjaksi sen Stalinin arkun avattua, niin siinä olisi se viimeinen niitti", Rautkallio myhäilee.
Rautkallio puhuu balttisukuisen Kirill Andersonin johtamasta arkistosta, jossa Stalinin paperit ovat.
Hän vieraili kansallisarkistossa huhtikuussa ja silloin yhteistyön tiivistämisestä puhuttiin. Simon Sebag Montefiore käytti Stalin-elämäkerrassaan juuri tätä arkistoa, samoin venäläinen Edvard Radzinski sekä amerikkalaiset, saksalaiset ja tanskalaiset tutkijat.
"Tämän kirjan idea on, että tässä on samoista tapahtumista ja keskusteluista erilaisia dokumentteja, eli voidaan lähestyä asioita (Andrei) Zhdanovin, (J.K.) Paasikiven, (Urho) Kekkosen, valvontakomission ja brittien näkökulmasta. Toimitus ei ole kommentoinut näitä ollenkaan, ne ovat sellaisenaan siinä. Lukija voi itse ajatella ja tehdä johtopäätökset. Tämä on väline historiallisen ilmiön ymmärtämiseen.
Kahteenkymmeneen osioon jaettua, tiukan kronologista tekstiä vievät lyhyet ingressit, johdannot tapahtumahistoriaan ja asioihin.
Laajan taustoituksen pohjalla ovat niin sanotun rauhanopposition yhteydet amerikkalaisiin tiedusteluihmisiin.
Sieltä Rautkallion mukaan tulivat ne aktiiviset, ei-kommunistiset henkilöt, jotka pyrkivät vauhdittamaan sotasyyllisyyskysymystä.