Pääkirjoitus

So­ta­ri­kol­li­set saatava oi­keu­teen

Tieto kroatialaiskenraali Ante Gotovinan pidätyksestä Espanjaan kuuluvilla Kanarian saarilla oli monella tavoin hyvä uutinen.

Tieto kroatialaiskenraali Ante Gotovinan pidätyksestä Espanjaan kuuluvilla Kanarian saarilla oli monella tavoin hyvä uutinen. Se oli sitä niin Kroatialle erikseen kuin Euroopalle yleensä.

Gotovinan epäillään syyllistyneen sotarikoksiin serbejä vastaan Jugoslavian hajoamissodissa 1995. Kroatia sai noissa sodissa itsenäisyyden, ja kenraali Gotovina on yhä monelle maassa kansallissankari.

Nyt kymmenen vuotta myöhemmin hänestä on kuitenkin tullut riippakivi Kroatian pyrkiessä kohti Euroopan unionin jäsenyyttä. Hänen vuokseen jäsenyysneuvotteluiden alku viivästyi kuukausikaupalla, sillä vahva epäily oli, että Kroatia ei tee kylliksi yhteistyötä Gotovinan saamiseksi YK:n kansainväliseen rikostuomioistuimeen Haagiin.

Vielä syyskuussa pääsyyttäjä Carla del Ponte epäili Gotovinan piileskelevän kroatialaisen luostarin suojissa. Oli kaikille osapuolille helpotus, että väärällä passilla liikkunut kenraali löytyi lopulta aivan muualta kuin Kroatiasta.

Komissaari Olli Rehnin vetämät laajentumisneuvottelut Kroatian kanssa voivat nyt edetä ilman ylimääräisiä painolasteja.

Yleisesti ottaen vielä tärkeämpää kuitenkin on, mitä Gotovinan pidätys symboloi. Jugoslavian sodat jättivät Euroopan sieluun arven, jonka parantuminen edellyttää muun muassa sitä, että sotarikoksista epäillyt joutuvat tilille tekemisistään. Tämä on tärkeä periaate, olipa kyse mistä maasta tahansa. Sotarikolliset tai diktaattorit eivät saa laskea sen varaan, että ovat rangaistusten ulottumattomissa.

Siksi Haagin tuomioistuimen työllä on paljon merkitystä, samoin kuin on ollut vaikkapa Ruandan tai Chilen tilinteolla menneisyytensä kanssa. Haagin tapainen täysin puolueeton elin olisi ollut sopivin paikka myös Irakin entisen diktaattorin Saddam Husseinin oikeudenkäyntiin, jota nyt Bagdadissa varjostaa maan erittäin sekava tilanne.

Gotovinan pidätys kiristää myös verkkoa yhä vapaalla jalalla olevien henkilöiden ympärillä. Esimerkiksi Bosnian serbikomentajia Radovan Karadzicia ja Ratko Mladicia etsitään vastaamaan syytteisiin etnisestä puhdistuksesta ja joukkomurhasta. Heidän ja muiden etsittyjen saaminen oikeuteen auttaisi koko aluetta astumaan kohti nykyaikaa ja karistamaan pois menneisyyden synkät varjot.

Gotovinan epäillyt rikokset kohdistuivat serbeihin. Alueen kokonaistilanteen kannalta on hyväksi sekin, että serbit näkevät myös heitä kohtaan tehtyjen rikosten johtavan toimenpiteisiin ja ettei syytettyjen penkeillä istu vain serbejä.

paakirjoitus@kaleva.fi