Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä ulkopolitiikasta käydyssä keskustelussa ei ole rikottu rajoja. Kaikki lausunnot mahtuvat hallitusohjelman kehikkoon. Sen sijaan keskustelun sävyä leimaa Vanhasen mielestä "aivan liikaa "sotaretoriikka."
Hän muistutti, että sodasta on Euroopassa ajallisesti 60 vuotta ja henkisesti vielä kauemmin. "Meillä turvallisuuspoliittista keskustelua kuitenkin hallitsee edelleen sotaretoriikka", Vanhanen totesi politiikan toimittajien lounastilaisuudessa tiistaina Helsingissä.
Vanhanen toivoi, että keskustelussa pääsisivät uhkien sijasta jo asiat esille. Hän kiitteli vihreiden puheenjohtajan, työministeri Tarja Cronbergin viime viikonvaihteessa pitämää puhetta, jossa tämä asettui vastustamaan Suomen mukaan menoa Naton nopean toiminnan (NFR) joukkoihin.
Vaikka Vanhanen on tyytymätön ulko- ja turvallisuuspolitiikasta käytävän keskustelun sävyyn, ei yksittäisten ministerien tarvitse jatkossakaan lähetellä puheitaan pääministerille tarkistettavaksi.
Vanhanen ilmoitti, ettei hänellä ole mitään tarvetta ryhtyä rakentamaan pääministerin kansliaan "uutta rinnakkaisulkoministeriötä", vaan yhteys toimii ihan hyvin.
Tasavallan presidentin ja pääministerin yhteistyötä Vanhanen kehui joustavaksi.
"Monet merkittävimmät puheet lähetetään puolin ja toisin etukäteen tiedoksi", Vanhanen sanoo.
Metelistä ei ole
syytä hätkähtää
Vanhanen korosti jälleen sitä, että ulkomailla valtioneuvoston jäsenet kertovat Suomen virallisen kannan, mutta sanamuodot saavat olla omia.
"Tiedän, että diplomatiassa sanamuodoilla on iso merkitys. Siksi jokaisen pitää kertoa maan kanta."
Siihen ei Vanhasen mielestä ole mitään tarvetta, että Venäjää koskevat asiat tulisi muotoilla eri tavalla kuin Yhdysvaltoja koskevat.
Puolustusministeri Jyri Häkämiehen (kok.) Washingtonissa pitämästä puheesta, jossa tämä mainitsi kolme kertaa Venäjän Suomen suurimpana turvallisuusuhkana, noussut meteli kannattaa Vanhasen mielestä jo jättää omaa arvoonsa. "Metelistä ei kannata hätkähtää."
Vanhanen toisti näkemyksensä siitä, että puheen asiasisällössä oli vain sävyeroja.
Laaja turvallisuus
on lähtökohta
Hallituksen uusi ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko laadintaan laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta, Vanhanen vakuutti.
Pahimmat uhkat ovat terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, epidemiat, luonnonilmiöt, Suomen lähialueiden ydinturvallisuus ja tietoturvallisuus, Vanhanen luetteli Suomen keskeisiä uhkakuvia.
Selonteon yhdeksi vaikeimmaksi asiaksi hän ennusti puolustusresurssien mitoitusta.
Puolustusvoiman komentajan Juhani Kaskelan mukaan miesvahvuutta on pakko supistaa. Vanhanen kallistui tukemaan tätä huomauttamalla, että armeijan suorituskyky on henkilömäärää ratkaisevampaa.
"Tulevissa ratkaisuissa ei kikkailla, vaan punnitaan aidosti, mihin resurssit riittävät ja kuinka ne kohdistetaan", Vanhanen vakuutti.
Pääministeri Matti Vanhasen omat resurssit tuntuvat riittävän. Ainakin hän kertoi tähtäävänsä jo vuoteen 2011, jolloin pidetään seuraavat eduskuntavaalit ja niissäkin pääministerin paikkaan.