Kuinka paljon Irakin sota maksaa? Se tulee kalliiksi, hyvin kalliiksi. Eikä pelkästään Yhdysvaltain kansantaloudelle.
Taloustieteen Nobel-palkinnon saaja Joseph Stiglitz ja Harvardissa professorina työskentelevä budjettiasiantuntija Linda Bilmes arvioivat, että sota on tullut maksamaan Yhdysvalloille jo 3 000 miljardia dollaria.
Luku paljastetaan maaliskuun alussa julkaistussa kirjassa The Three Trillion Dollar War: The True Cost of the Iraq Conflict (kustantaja W. W. Norton).
Kongressin komissio käsitteli asiaa helmikuun lopulla, ja kuuli Joseph Stiglitzia, joka toisti kirjansa sanoman: Bush on erehtynyt Irakin sodan hyötyjen ja kustannusten suhteen.
Operaatioiden kulut ovat jo ylittäneet 12 vuotta kestäneen Vietnamin sodan kustannukset, ja ne ovat kaksi kertaa suuremmat kuin Korean sodan kustannukset. Yhdysvallat käyttää sotaan 16 miljardia dollaria kuukaudessa, eli saman verran kuin on YK:n vuosibudjetti.
Joseph Stiglitz ja Linda Bilmes laskevat, että 3 000 miljardilla dollarilla olisi voitu rakentaa kahdeksan miljoonaa asuntoa, palkata 15 miljoonaa opettajaa, kustantaa terveydenhoito 530 miljoonalle lapselle tai opiskelustipendit 43 miljoonalle opiskelijalle, tarjota amerikkalaisille sosiaaliturva 50 vuodeksi.
Taloustieteilijä huomauttaa, että Yhdysvallat maksaa vain viisi miljardia dollaria kehitysapua Afrikkaan, ja että Kiina on ohittamassa sen.
Viisi miljardia dollaria vastaa Yhdysvaltain armeijan kymmenen päivän taisteluita.
Kirjoittajat hyökkäävät eritoten sitä myyttiä vastaan, että sota on aina hyväksi taloudelle. Yksi Irakin sodan päämääristä oli turvata öljynsaanti, he paljastavat. Viidessä vuodessa öljybarrelin hinta on noussut 25 dollarista sataan dollariin.
"Ihmiset eivät osanneet odottaa, että talous nousee sodan sijaan tärkeimmäksi vaaliteemaksi", Joseph Stiglitz kertoi Guardian-lehden haastattelussa.
Yksi kirjan opetuksista on, että sota ja Yhdysvaltain taloudellinen tilanne eivät ole kaksi erillistä aihetta, vaan yksi ja sama asia. Ennen kaikkea tämän sodan kustannukset tuntuvat kauempana kuin vain Yhdysvaltain kansantaloudessa.
Kustannukset vaikuttavat koko kansainväliseen järjestelmään.
Koska Yhdysvalloilla ei ole säästöjä, Bushin hallinto joutuu lainaamaan rahaa ulkomailta, esimerkiksi Kiinasta, kirjoittajat huomauttavat.
"Yhdysvaltain talouden vaje on niin suuri, että Amerikka ei voi pelastaa omia pankkejaan."
Citigroupin ja Merrill Lynchin kaltaiset rahalaitokset, jotka ennen olivat Wall Streetin ylpeydenaiheita, ovat joutuneet romahdukselta välttyäkseen kerjäämään rahaa Aasian ja Lähi-idän rahastoilta.
Näin silläkin uhalla, että ne menettävät riippumattomuutensa ja siirtyvät Kuwaitin tai Singaporen lippujen alle.
©(2007) Le Monde. Distributed by The New York Times Syndicate