Oulu Suomalaiset pelikauppiaat ja pelaajat eivät halua siirtää sotapelejä pois kauppojen hyllyiltä. Ruotsin radion mukaan Norjassa usea kauppaketju on poistanut Oslon terrori-iskun jälkeen sota-aiheisia tietokonepelejä hyllyiltä. Esimerkiksi osuuskauppaketju Coopissa sensuroinnin kohteeksi on joutunut kymmenkunta peliä, niiden joukossa suosittu fantasiapeli World of Warcraft.
Suomessa samanlaista ilmiötä ei nyt tai kouluampumistapausten jälkeen ole nähty. Anttilan myyntijohtaja Eeva Jauro toteaa, että ketju toimii viranomaismääräysten mukaan. Nyt muutoksille ei ole kuitenkaan nähty tarvetta.
Terrori-iskut tehnyt Anders Behring Breivik pelasi kertomansa mukaan innokkaasti sotapelejä. Kauppaketju Coop poisti pelit hyllyiltä, koska halusi kunnioittaa terrori-iskujen uhreja, ei syyllistää pelaajia.
Peleihin erikoistuneen Pelimies-liikkeen yrittäjä Kalle Kemppainen toteaa ymmärtävänsä norjalaisten kansallistunteen. Hän ei kuitenkaan näe yhteyttä pelien myynnin ja terrori-iskujen välillä.
"Jos tähän lähdetään, niin yhtä lailla pitäisi kieltää kirjallisuus ja elokuvat. Iskut olivat traaginen tapaus. Niiden jälkeen syntyy kuitenkin paniikkireaktioita, ja syyllinen pitää etsiä jostain. Hulluja aina löytyy, niitä ei voi vain kitkeä pois maailmasta."
Kemppainen toteaakin, että internetistä löytyy paljon pelejä pahempaa sisältöä.
"Se oli valtava tragedia, ja kaikki etsivät elettä, jolla voisivat osallistua", toteaa puolestaan Tampereen yliopiston pelitutkimuksen professori Frans Mäyrä. Hän pitää kuitenkin kauppojen ratkaisua erikoisena.
"Jos vaikka kirjakauppa päättäisi poistaa Tuntemattoman sotilaan ja kaikki muut sota-aiheiset kirjat poistettaisiin hyllyiltä, niin kyllähän vastareaktio olisi hyvin voimakas."
Mäyrän mukaan pelit ovat nuori kulttuurimuoto, joten niistä on helppo hakea syypäätä asioihin. Uutta mediaa vierastetaan edelleen. Siksi se saattaa tuntua arveluttavammalta kuin kirjat tai elokuvat. Mäyrän mukaan pelaaminen ei kuitenkaan juuri eroa intensiivisten toimintaelokuvien katselusta.
"Esimerkiksi naisten ei sata vuotta sitten haluttu lukevan kaunokirjallisuutta, koska heitä pidettiin vaikutuksille alttiina. Ajateltiin, että kirjat pistävät heidän päänsä sekaisin. Heidän uskottiin vieraantuvan todellisuudesta ja unohtavan ruokkia lapset. Kirjojen kohdalla se tuntuu nyt jo naurettavalta."
Mäyrä pohtiikin mitä tapahtuisi, mikäli Suomessa tapahtuisi vastaavaa ja kävisi ilmi, että tekijä pitäisi erityisen paljon jostakin tietystä kirjasta.
Pelien suosion takia Mäyrä pitäisi yllättävämpänä sitä, mikäli joku nuori mies ei pelejä pelaisi. Kauppojen reagointitapa on hänen mielestään huolestuttava, sillä se johtaa katseen pois todellisista poliittisista, sosiaalisista ja psyykkisistä ongelmista.
Myöskään pelaajilta ei löydy kannatusta ajatukselle. Pelikaupassa asioivat Samu Musta ja Jenni Tolvonen epäilevät, ettei poiston jälkeen jäljelle jäisi enää mitään myytävää.
"On helppo leikkiä ampujaa pelissä, mutta pelaajan ei tarvitse olla ampuja", Musta sanoo. Aarteita ja klassikoita saattaisi hänen mielestään myös jäädä löytämättä, mikäli sotapelit piilotettaisiin tiskin alle.
Nykyään pelejä voi ostaa myös internetin kautta. Tietokonepelejä pelaava Eero Sivonen ei edes muista, milloin on viimeksi ostanut pelin kaupasta.