So­ta­oop­pe­ra rauhan rajalle

Kirjailija Bengt Pohjasen ja säveltäjä Kaj Chydeniuksen kansanoopperoiden kavalkadi huipentuu 2009 sotaoopperaan Haaparannan ja Tornion välisellä rajalla. Trilogian kolmas uuppera on suurin ja kaunein, ja siinä rajan ylistä kulttuuriyhteistyötä jalostetaan uudelle tasolle.

Bengt Pohjasen suvulla on yhteyksiä Suomen sotaan. Hänen esi-isältään varastettiin hevonen armeijan tarpeisiin.
Bengt Pohjasen suvulla on yhteyksiä Suomen sotaan. Hänen esi-isältään varastettiin hevonen armeijan tarpeisiin.

Kirjailija Bengt Pohjasen ja säveltäjä Kaj Chydeniuksen kansanoopperoiden kavalkadi huipentuu 2009 sotaoopperaan Haaparannan ja Tornion välisellä rajalla. Trilogian kolmas uuppera on suurin ja kaunein, ja siinä rajan ylistä kulttuuriyhteistyötä jalostetaan uudelle tasolle.

Vuonna 2009 tulee 200 vuotta täyteen Ruotsin ja Venäjän välisen Suomen sodan päättymisestä. Haminan rauha piirsi Ruotsin ja Venäjän rajan Tornionjokeen ja jakoi yhden kansan kahtia. Sama raja pätee edelleen, mutta viime vuosina hallinnollista valtioiden välistä viivaa on tallottu matalammaksi muun muassa kulttuurin asein.

"Bengt ehdotti Haaparannan kaupungille sotaoopperaa painottaen samalla, että mikään sota ei ole alkanut täältä päin", Haaparannan lapsi- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Kåre Strömbäck kertoi maanantaina sotaoopperan julkisessa lähtölaukauksessa. Edellisenä torstaina kaupunki oli myöntänyt projektille 100 000 kruunua.

Noin viisi miljoonaa kruunua maksavaan esitykseen haalitaan yhteistyökumppaneita koko Pohjoiskalotilta. Ooppera löytyy myös Haaparannan ja Tornion yhteisestä idealaarista.

Pohjasen mukaan tällä alueella on kolme suurta teemaa, jotka herättävät kiinnostusta ja keräävät väkeä kokoon. Kaksi niistä, salakuljetus ja Laestadius ovat oopperansa jo saaneet, ja nyt kolmas lähtee muokkautumaan parivaljakon käsissä.

"Chydenius on tässä asiassa tulta ja tappuraa. Minä käyn parhaillaan läpi materiaalia. Tuo aika oli hyvin jännittävä, dramaattinen ja traaginen. Se sisältää hyvinkin aineksia oopperaan", Pohjanen kertoo.

Niin kuin aina, pienten ihmisten kohtaloista päätettiin silloinkin kaukana kärsimysten polttopisteistä. Kaliningradin lähellä lautalla istuivat Napoleon ja Aleksanteri I, jakoivat tiluksia keskenään ja pistivät sodan pystyyn. Tulevassa sotaoopperassa ei kuitenkaan paukahtele kuin korkeintaan yksi kanuuna, mutta lukuisat naiset leipovat leipää armeijalle.

Sotaoopperan ohjaajaa ei vielä tiedetä. Projektissa on tosin alusta asti mukana Laestadiusoopperan ohjaaja, Tornionlaakson teatterin johtaja Ulf Fembro. Hänen mukaansa uutta teosta varten rakennetaan uusi organisaatiomuoto, jossa instituutiot rajan molemmin puolin ovat mukana.

"Toivomme, että pohjoisen ammattiteatterit olisivat mukana ainakin yhden henkilön edustuksella", Fembro huomauttaa. Suureen viritykseen tarvitaan myös esimerkiksi alueen kuororesursseja.

Ooppera esitetään rajalla, mutta näyttämön sijainti on vielä hakusessa. Vaihtoehtoja on useampia eikä sitäkään ole päätetty, esitetäänkö teos sisällä vai ulkona. "Kyseessä on niin suuri produktio, että sen esittäminen ulkosalla houkuttelee", Pohjanen sanoo.

Haaparannan kunnanneuvos Sven-Erik Bucht on jo lohkaissut, että trilogian päätös on sata kertaa suurempi kuin kaksi edellistä yhteensä.

Vuoden 2009 juhlavuoden aloittaa kantaatti sodan lauluista. Suomen sodan kanssa tasavuosia täyttävät myös ensimmäisen maailmansodan päättyminen, talvisota ja evakkotaival; kantaatti kutoo paulat kaikkiin näihin tapahtumiin.

Trilogian rakentamaa kulttuurista yhteistyön siltaa ei pureta sotaoopperan jälkeen. "Yhteistyötä tullaan luonnollisesti jatkamaan. Meänmaan teatteri on perustettu rajan molemmille puolille", Pohjanen korostaa. Yksi väliasema on heinäkuussa vihittävä Tornionlaakson lippu, yhteisyyden symboli.

Ilmoita asiavirheestä