Sotalesket ja -lapset ovat usein kokeneet jäävänsä rintamamiesten varjoon, toteaa Pohjois-Pohjanmaan museon museolehtori Arja Keskitalo. Ajatukset tulivat ilmi, kun museoon kerättiin materiaalia ensi sunnuntaina avattavaan Kansakunnan lesket - sotalesket, näyttelyyn.
Pohjois-Pohjanmaan museossa on haaveiltu aiheeseen liittyvästä näyttelystä jo pitkään ja aika olikin otollinen tänä vuonna, kun jatkosodan rauhasta on kulunut 60 vuotta.
Näyttely kertoo leskeksi jääneiden naisten elämästä, ponnisteluista ja selviämisestä.
Suomessa oli sotien 1939-1945 jälkeen noin 24 000 sotaleskeä ja 50 000 sotaorpoa. Oulun läänissä leskeksi jäi noin 2 500 naista ja Valtionkonttorin mukaan heitä on edelleen noin 200, keski-iältään 85 vuotta.
Suhtautuminen sotaleskiin oli ristiriitaista. Arja Keskitalo kertoo, että heidän antamaansa uhria kyllä kunnioitettiin, mutta toisaalta pelättiin, että he vievät muiden miehet. Ulkopuolinen painostus tuomitsikin lesket usein elinikäiseen yksinäisyyteen, vaikka suurin osa naisista oli parhaassa iässään, alle 40-vuotiaita.
"Monien mielestä pappi oli ainoa mies, jonka kanssa sotaleski saattoi olla tekemisissä. Leskeä lapsineen ei välttämättä mielletty perheeksi, vaan esimerkiksi kihlapari saattoi mennä asuntojonossa heidän edelleen."
Näyttelyssä kerrotaan muun muassa liikekannallepanosta, sotaharjoituksista, Oulun pommituksista ja siitä, millaiseksi perhepolitiikka muodostui.
Esillä on muutama interiööri, valokuvia, esineitä ja käyttötavaroita, kuten värjätystä kissannahasta tehty pula-ajan turkki. Pula-aikana korviketuotteiden keksimisestä tulikin monelle harrastus ja ylpeyden aihe.
Sunnuntaina 7. marraskuuta avautuva näyttely on esillä 9.1.2005 asti.