Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa ja Tasavallan presidentti Tarja Halonen tekivät yli viidensadan eri puolilta Suomea ja Ruotsia Tornioon ja Haaparannalle kokoontuneen sotalapsen juhlasta erityisen arvokkaan. Juhlaohjelmaan kuului tiistaina maiden rajalla sotalapsipatsaan paljastaminen.
Patsaan ympärille Haaparannan Tullipuistoon oli kertynyt jopa neljäntuhannen ihmisen joukko. Mukana oli myös lapsia, jotka halusivat nähdä kuninkaan ja presidentin. Vanhempi väki seisoi arvokkaasti paikalla jo tuntia ennen h-hetkeä. Samalla vaihdettiin kuulumisia ja jututettiin myös paikallisia koululaisia.
- Onko teillä koulusta vapaata vai oletteko luvatta poissa?
- Joo, me tultiin sotalapsipatsasta katsomaan.
- Tämä ja tämä tässä ovat sotalapsia. Ajatteles miltä tuntuisi lähteä kotoaan pois sodan alta, kävi yksi keskustelu yleisön joukossa.
Sibylla-äiti kertoi
Kuningas Kaarle Kustaa kertoi juhlapuheessaan, ettei ollut vielä syntynytkään, kun Ruotsissa oli sotalapsia. Hän sanoi kuitenkin kuulleensa sotalapsista ja heitä auttaneista ruotsalaisperheistä äidiltään prinsessa Sibyllalta, joka osallistui myös itse avustustyöhön Tukholmassa.
Sotalapsipatsaalla on kuninkaan mielestä tärkeä tehtävä myös tuleville sukupolville.
- Toivon, että patsas muistuttaa meitä ja tulevia sukupolvia sotalasten elämästä, ja erityisestä läheisyydestä, joka oli, ja yhä on Suomen ja Ruotsin välillä.
Ero-nimisen patsaan paljastaminen kohahdutti yleisöä. Itsekin sotalapsena ollut helsinkiläinen arkkitehtitaiteilija Anna Jäämeri-Ruusuvuori oli käyttänyt mallina lapsenlastaan. Pronssisessa patsaassa paljas pieni tyttö on kumartuneena avoimien käsiensä kanssa.
Kauan vaiettu asia
Presidentti Tarja Halonen piti tervehdyspuheen sotalapsitapahtuman pääjuhlassa Torniossa. Halonen sanoi, että kesti kauan, ennen kuin sodasta voitiin puhua Suomessa. Vielä kauemmin kesti, ennen kuin sotalasten kokemuksista pystyttiin puhumaan.
Sotalapseksi lähettämisen raskaan päätöksen takana oli Halosen mukaan lasten etu. Jokainen voi hänen mukaansa äitinä tai lapsena ymmärtää erosta syntyneen tuskan, jota on vaikea yleisesti kuvata.
Halonen kertoi saaneensa myös paljon ilosta ja ystävyydestä kertoneita kirjeitä sotalapsilta, joille sotalapsiaika toi elämänikäisiä ystävyyssuhteita.
Suomesta matkasi sotavuosina 1939-1945 noin 80 000 lasta turvaan Ruotsiin, ja osa myös Tanskaan ja Norjaan. Heistä arviolta noin 15 000 jäi pysyvästi Ruotsiin ja 500 Tanskaan. 1990-luvun alusta Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on perustettu sotalapsiyhdistyksiä.