Valokuvaaja Uuno Laukan sotakuvakokoelma pääsi perjantaina hetkeksi ulos holvista, kun Oulun reserviläisjärjestöjen ylläpitämä maanpuolustuslehti Pohjanpoika juhli 25. julkaisuvuottaan reserviläisjärjestöjen toimitiloissa Aleksanterinkadulla.
Oulun reserviupseerikerho joutuu säilyttämään omistamiaan Laukan valokuvia kansallisaarteiden tapaan, sillä osa kuvista on vuosien saatossa kadonnut tai leikattu irti kahdeksasta säilytyskansioistaan.
"Haluamme säilyttää reilun 1 300 kuvan kokoelman koskemattomana jälkipolville. Kyse on kansakunnan yhteisen visuaalisen muistin säilyttämisestä", perustelee Oulun läänin maanpuolustuksen tukiyhdistyksen puheenjohtaja, varatuomari Jyrki Ristiluoma.
"Laitoimme Laukan kuvat esille Pohjanpojan juhlapäivänä, sillä hän otti sotavuosina kuvia lehtemme edeltäjään, rintamalehti Pohjan-Poikaan. Tiedotuskomppaniamiehet, eli TK-miehet, toimittivat lehteä rintamalla. TK-miehenä Laukka kuvasi rintamamiesten elämää sekä lehdelle että valtiolle sotavuosina."
Pohjan-Poika oli 3. armeijakunnan rintamalehti jatkosodan vuosina. Armeijakunnan joukoissa taisteli huomattava määrä pohjoispohjalaisia reserviläisiä komentajansa kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuon johtamina.
Kuvatiedot kadoksissa
Uuno Laukan jatkosodasta ottamia kuvia on hyödynnetty hyvin vähän. Suuri osa reserviupseerikerhon hallussa olevista kuvista on aikaisemmin julkaisemattomia.
Ristiluoma sekä Pohjanpoika-lehden päätoimittaja Markku Holopainen ovat lähes varmoja siitä, että heidän hallussaan olevaa kokoelmaa ei ole vielä skannattu museoihin. Kokoelma sisältää myös sellaisia kuvia, joita ei löydy Pohjois-Pohjanmaan museon verkkonäyttelystä.
Reserviupseerikerhon harmiksi suurin osa Laukan kuvista kertovista käsikirjoituksista on kadonnut.
"Kuvat on kiinnitetty 5. tiedotuskomppanian kansioihin virkakäyttöä varten heti ottamisensa jälkeen. Ensimmäisen kansion kuviin on kirjoitettu numerot, vuosiluvut ja kuvauspaikat sekä kuvissa esiintyneiden henkilöiden nimet. Myöhemmät kuvat on vain numeroitu. Listaa, johon edellä mainitut tiedot olisi kirjattu, meillä ei ole", kertoo Ristiluoma.
"Myös kotien kätköissä on paljon sota-ajan kuvia. Kun vanhempi sukupolvi poistuu, nimet ja paikkatiedot katoavat lopullisesti, ellei niitä ole kirjattu ylös."
Ristiluoma kuvailee Laukkaa monipuoliseksi sodan kuvaajaksi. Vaikka hän kuvasikin pääasiassa miesten elämää etulinjassa, sotavankeja ja lottia, hän ei vältellyt traagisiakaan aiheita, kuten haavoittuneita tai kuolleita.
Kuvissa vierailevat kenraaliluutnantti Siilasvuon lisäksi divisioonan komentaja Väinö Palojärvi ja everstiluutnantti Jussi Turtola.
"Arvohenkilöitä on kuvattu sota-aikana paljon, mutta näissä Laukan rintamaelämää tallentaneissa kuvissa myös yksittäisen ihmisen arvo pääsee esiin. Kyseessä ei ole mikään kenraalikuvagalleria", Ristiluoma sanoo.
"Rintamamiehet suhtautuivat aluksi TK-miehiin epäillen, mutta kun he osoittautuivat rohkeiksi ammattimiehiksi ja tiedotus koettiin tärkeäksi, suhtautuminen muuttui."
Uuno Laukan valokuvat olivat esillä perjantaina 24.8. Reservijärjestöt uusivat näyttelyn tarvittaessa myöhemmin.