Suomen ja EU:n pohjoisimman lentoaseman Ivalon reittiliikenne täyttää juhannuksena 50 vuotta. Sodat estivät liikenteen aloittamisen aiemmin. "Ivaloa kaavailtiin Aero Oy:n Petsamon linjan välilaskupaikaksi jo vuonna 1939, mutta talvisodan syttyminen keskeytti suunnitelmat.
Toisen kerran lentokentän rakentamista lykättiin jatkosodan vuoksi", lentoaseman päällikkö Matti Sorvari kertoo. Lentokentän rakennustyöhön ryhtyivät viimein vuonna 1943 Lapissa toimivat Saksan sotavoimat, ja kenttä valmistui käyttökuntoon heinäkuussa 1944. Kiitorata rakennettiin sorapintaisena nykyisen pääkiitotien paikalle.
"Ensimmäinen kone laskeutui kentälle 29.7.1944. Se oli malliltaan Junkers JU-52. Kyydissä oli Saksan ilmavoimien pohjoisen alueen Luftlotte 5:n komentaja, joka tuli tarkastamaan kentän ennen sen käyttöönottoa."
Työvoimana käytettiin venäläisiä sotavankeja ja saksalaisia työpalvelujoukkoja. Vetäytyessään Lapista vuonna 1945 saksalaiset kuitenkin tuhosivat ja miinoittivat kentän perusteellisesti.
Aero aloitti lennot 1950-luvulla
Kentän kunnostamiselle antoivat sysäyksen jälleenrakentamisen aika sekä Lapin kullan löytyminen ja sitä seurannut kultaryntäys. Vuonna 1955 kunnostettiin kentän 1400 metriä pitkä sorapintainen kiitotie, ja kansallinen lentoyhtiö Aero Oy aloitti lennot DC-3 kalustolla kerran päivässä Rovaniemi-Ivalo-välillä.
"Asema- ja lennonvarmistusrakennuksena toimi pieni parakki, joka säilyi paikallaan vuoteen 1976 saakka", Sorvari sanoo. Asfalttipäällysteisen sivukiitotien valmistuttua 1960-luvulla Aero jatkoi lentoja suuremmilla Convair440-koneilla. Käytössä oli myös mittarilähestymisjärjestelmä. Matkustajamäärä nousi jo noin 10.000 vuodessa.
Suihkuliikenne alkoi vuonna 1974
Vuonna 1973 valmistui 2000 metriä pitkä Cat-I pääkiitotie, joka oli varustettu ILS-mittarilähestymisjärjestelmällä sekä suuritehoisilla kiitotie-, lähestymis- ja liukukulmavaloilla. Suihkuliikennekauteen Ivalossa siirryttiin vuonna 1974. Konetyyppinä oli DC9-10 eli tumppiysi.
"Pääkiitotietä jatkettiin vuosina 1979-1981 2500 metriin. Myönteinen matkustajakehitys jatkui 1980-luvulla Saariselän matkailukeskuksen kehittymisen sekä suurempien DC9-50-koneiden ja parantuneen reittitarjonnan seurauksena. Vuosikymmen lopulla rikottiin 100 000 matkustajan vuosittainen määrä", Sorvari kertoo.
Terminaalia on laajennettu kolmesti
Lentoaseman nykyinen matkustaja-asemarakennus Lapinhelmi vihittiin käyttöön viime laajennuksen yhteydessä vuonna 1999, jolloin rakennettiin uusi lennonjohtotorni ja saneerattiin vanhat lennonvarmistustilat. Terminaali on rakennettu osittain kelopuusta. Nyt suunnitelmissa on terminaalin laajentaminen jo neljännen kerran. Säännöllistä reittiliikennettä hoitaa pääsääntöisesti Finnair Oy, ja tilauslentoliikenteessä on useita kansainvälisiä lentoyhtiöitä. Charter-lentotoiminta on kehittynyt säännöllisen reittiliikenteen ohella erittäin myönteisesti. Tällä hetkellä vuosittainen matkustajamäärä Ivalossa on noin 150 000.