Yhdysvallat ja Britannia ovat jo päättäneet lähteä sotaan. Turvaneuvoston äänestys ensi viikolla on diplomaattinen näytelmä.
YK:n turvallisuusneuvoston kokous perjantaina vahvisti linjan, joka on ollut nähtävissä jo pitkään. Yhdysvallat liittolaisineen hyökkää Irakiin, vaikka lähes koko kansainvälinen yhteisö vastustaa sotaa.
YK:n asetarkastajien johtajan Hans Blixin raportin viesti ei kelvannut Yhdysvalloille. Blixin mukaan Irak tuhoaa YK:n kieltämiä al-Samoud ohjuksiaan. Blix kuitenkin muistutti menevän kuukausia ennen kuin kyetään varmistamaan, että Irak on toteuttamassa joitakin ratkaisevia aseriisuntoja.
Kuukausien lisäaika ei kelpaa Yhdysvalloille, jonka presidentti George. W. muistutti jo torstaina, että Yhdysvallat liittolaisineen lähtee sotaan, vaikka turvallisuusneuvosto ei haluttua päätöslauselmaa antaisikaan.
Irakille olisi luvassa kuitenkin lyhyempi etsikkoaika. Britannia ehdotti kompromissina Yhdysvaltain ja Espanjan tukemina, että Irakille annettaisiin aikaa maaliskuun 17. päivään päästä eroon mahdollisista kemiallisista, biologista ja ydinaseistaan.
Yhdysvallat ja sen liittolaiset tuskin uskovat, että Irakin presidentti Saddam Hussein taipuisi aseriisuntaan muutaman päivän lisäajan vuoksi. Takana ovatkin ilmeisesti Britannian sisäpoliittiset syyt.
Työväenpuoluelainen pääministeri Tony Blair on pahassa tilanteessa. Useimmat britit vastustavat sotaa ja poliittisen tulevaisuutensa vuoksi Blairin oli hieman pehmennettävä sotaista linjaansa.
Yhdysvallat ilmeisesti ymmärtää Blairin ongelmat ja suostui siksi hakemaan kompromissia turvallisuusneuvostossa.
Turvallisuusneuvostossa uutta päätöslauselmaa vastustavat etunenässä Ranska, Venäjä, Kiina ja Saksa.
Kolme ensimmäistä ovat pysyviä jäseniä, joilla veto-oikeus. Jos yksikin näistä maista käyttää vetoaan, Yhdysvaltain ja Britannian sotatoimet eivät saa siunausta turvallisuusneuvostosta.
Joka tapauksessa uuttaa päätöslauselmaa pitäisi tukea yhdeksän turvallisuusneuvoston 15 jäsenestä. Sekin näyttää tällä hetkellä epävarmalta.
Turvallisuusneuvosto äänestää näillä näkyminen uudesta päätöslauselmaehdotuksesta tiistaina. Näyttää siltä, ettei se mene läpi edes Britannian kompromissilla lievennettynä. Jos Yhdysvallat liittolaisineen lähtee sotaan ilman päätöslauselmaa, YK:n arvovalta joutuu kovalle koetukselle.
On jopa arveltu, että YK:n ylikäveleminen saattaa saattaa vahingoittaa pysyvästi maailmanjärjestön toimintakykyä ja tulevaisuutta.
Toiset kommentaattorit kuitenkin muistuttavat, että sotia on ennenkin käyty YK:n tahdon vastaisesti ja maailmanjärjestö on yhä olemassa.
Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten sotapyrkimykset ilman uutta päätöslauselmaa voivat kuitenkin olla vahingollisia koko kansainväliselle yhteisölle. Paavi Johannes Paavali II on puhunut jopa kristittyjen ja muslimien konfliktista, jos sota alkaa.
Yhdysvaltain kovaa kiirettä päästä äänestämään uudesta päätöslauselma on ihmetelty. Jotkut ovat selittäneet sitä sillä, että pian sotiminen Irakissa olisi hyvin vaikeaa kuumuuden vuoksi.
Toisen selityksen mukaan Yhdysvallat ei usko, että vastahankaisia maita voi enää taivuttaa halutulle linjalle. Jos näin olisi, Yhdysvallat taatusti käyttäisi enemmän aikaa pehmittääkseen esimerkiksi Venäjää, Kiinaa ja Ranskaa.
Tässäkin valossa näyttää siltä, että Yhdysvallat on jo päättänyt sodasta, ja ensi viikon päätöslauselmaäänestys on pelkkä diplomaattinen näytelmä.