Suomen osallistumista Afganistan-operaatioon on puitu kesän ja alkusyksyn aikana näkyvästi julkisessa keskustelussa. Kiivainta debattia ei kuitenkaan ole herättänyt itse tehtävän tulevaisuus vaan siitä käytetty sanasto.
Debatti käynnistyi toden teolla 24. heinäkuuta, kun Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti Helsingin Sanomissa Suomen olevan sotaakäyvä maa.
-- Vaikka suomalaiset sotilaat eivät osallistu hyökkäysoperaatioihin, vastustajan ja kansainvälisen oikeuden näkökulmasta he ovat selvästi sodan osapuoli, Salonius-Pasternak arvioi tuolloin.
Heti seuraavana päivänä ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) ja puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) kiirehtivät kiistämään sotimisen, ja väittely "sodan" luonteesta venyi loppukesän mittaiseksi. Sitä vauhdittivat myös kiihtyneet iskut suomalaisten partioalueella Pohjois-Afganistanissa sekä suomalaissotilaiden määrän kaksinkertaistaminen noin 200:aan presidentinvaalien alla.
Syyskuun alussa presidentti Martti Ahtisaarikin jo kritisoi, että termikinastelu uhkaa jättää varjoonsa Afganistanin todelliset ongelmat.
Eduskunta pohti Afganistan-joukkojen tilannetta vastikään tämän viikon torstaina. Sotilaiden vetämistä pois ei vaadittu, vaikka monet edustajat toivoivatkin siviilitoimien painottamista sotilaallisen läsnäolon sijaan. Pikaista poistumista kannattivat vain vasemmistoliitto ja perussuomalaiset.
Kansan kantaa kysyttiin alkuviikolla Helsingin Sanomien kyselyssä. Sen mukaan 44 prosenttia on sitä mieltä, että joukkojen on oltava Afganistanissa niin kauan kuin niille on tarvetta. Kolmannes vetäisi ne pois mahdollisimman pian.