Sota palaa ve­te­raa­nin mieleen unissa

Vuolijoki "Heinäkuun alkupäivinä 1941 lähdettiin kahden viikon sotareissulle.

Rukajärveltä tehtiin tiedustelureissu Kiimasjärvelle 1942. Iikka Väyrynen alhaalla kolmas oikealta. Kuvan otti itselaukaisimella Eelis Karjalainen, ylhäällä ensimmäinen oikealta.
Rukajärveltä tehtiin tiedustelureissu Kiimasjärvelle 1942. Iikka Väyrynen alhaalla kolmas oikealta. Kuvan otti itselaukaisimella Eelis Karjalainen, ylhäällä ensimmäinen oikealta.

Vuolijoki "Heinäkuun alkupäivinä 1941 lähdettiin kahden viikon sotareissulle. Ajateltiin, että heinäntekoon joudutaan pois", muistelee vuolijokelainen veteraani Iikka Väyrynen (s. 1917). Reissu venähti kuitenkin kolmeksi vuodeksi rintamalla Rukajärvellä.

Alikersantti Väyrynen kuului Kajaanin ympäristöstä koottuun pioneeripataljoona 24:ään, joka liikkui jalkaväen mukana. Tehtävänä oli miinoituksen purku.

"Niissä hommissa moni heitti henkensä astuessaan miinaan", Väyrynen muistelee hiljakseen useita oman pitäjän poikia. Etenemisvaiheessa pioneerit olivat toisinaan aivan etulinjassa.

"Se oli poutakesä. Venäläinen pani tuleen paikat perääntyessään. Omelian kohdalla savua oli niin paljon, että aurinko näkyi punaisena vaan. Olimme taistelujen jälkeen mustina noesta", Väyrynen kertoo.

Tširkka-Kemijoki ylitettiin ruuhilla vihollisen tulen alla.

Puolustuslinja pysyi koko asemasodan ajan suomaisten hallussa. Pioneeri Väyrynen uusi miinakenttiä ja teki esteitä rintamalinjojen välissä.

Toisinaan vihollinen räiski kohti. Myös Pallo-tukikohtaa Väyrynen oli puolustamassa.

Aiemmin sota-ajasta vaiettiin. Veteraanit kävivät niitä läpi joskus keskenään peräkamareissa kaukana lasten korvista. "Haluttiin unneuttaa, ryssää ei kyllä pelätty", hän korostaa.

Nyt kokemuksista voi taas puhua ja todenmukainen kertominen on veteraanille tärkeää. Ohjaaja Olli Saarelan Rukajärven tie on Väyryselle tuttu, mutta ei mieleinen.

"Sotaelokuvan pitäisi kertoa todellisuudesta enempi. Siinä on mielikuvitusta käytetty liikaa", tuumii veteraani ja jatkaa, että elokuvanteossa olisi saanut olla mukana rintaman taistelut kokenut.

Talvisodan lisäksi Rukajärven hyökkäysvaihe muistuu mieleen erityisen raskaana. Väyrynen kantaa mukanaan talvisodassa rikkoutunutta olkapäätä ja muistoja, jotka palaavat painajaisina.

"Ei viimeisimmästä unesta ole kauaa. Kerran näin unta, että olin taas Suomussalmen taisteluissa ja oma poika oli mukana. Sanoin hänelle, että ala jo mennä pois täältä", Väyrynen kertoo hiljentyen.

Sodan käyneiden muistitieto kiinnostaa suomalaisia edelleen. Joensuun yliopistossa kootaan eversti Erkki Raappanan perusteellista tieteellistä elämäkertaa, jossa muistitietokin on huomioitu. Toivottu kirja valmistuu syksyksi 2007.

"Rukajärven suunta oli jatkosodan historiassa erityinen. Divisioona oli suoraan Mannerheimin alaisuudessa. Taipale oli tietöntä korpimaastoa ja vaikeakulkuista suota", kuvailee tutkija Jukka Partanen.

Sotatutkimus on nyt Suomessa hyvin suosittua.

"Nyt on jo kolmas sukupolvi kiinnostunut viime sodista. Vielä voidaan muistitietoa kerätä, jokainen yksittäinen muistelma on meille arvokas", Jukka Partanen arvelee.

Ilmoita asiavirheestä