Sota Afganistanissa täytti kymmenen vuotta. Sodalle ei näy loppua. Vaarana on, että kun ja jos ISAF-joukot poistuvat kolmessa vuodessa, Afganistanin hallinto romahtaa.
Yhdysvaltain johdolla Afganistanissa käytävä sota täytti perjantaina kymmenen vuotta. Yhteenotto on jo nyt Yhdysvaltain sotahistorian pisin ja jo pidempi kuin epäonnistumiseen päättynyt Neuvostoliiton yritys miehittää Afganistan.
Näin siinä ei pitänyt käydä eikä alkuun näyttänyt käyvänkään. Taliban-hallinto ja sitä tukevat ääriryhmät ajettiin nopeasti pakosalle Afganistanista Pakistanin puolelle. Mutta mitä pidemmäksi sotaretki on venynyt, sitä vaikeammaksi se on muuttunut.
Yhdysvallat iski Afganistaniin jo reilut kolme viikkoa sen jälkeen kun terroristijärjestö al-Qaida oli tehnyt tuhoisat attentaattinsa Yhdysvaltoihin. "Ihmiset, jotka tuhosivat nämä rakennukset kuulevat meistä pian", presidentti George W. Bush sanoi megafoniin 14. syyskuuta 2001 WTC-tornien raunioilla New Yorkissa.
Kansainvälisten ISAF-joukkojen, joihin kuuluu yli 40 valtion sotilaita, on näillä näkymin määrä vetäytyä Afganistanista vuoden 2014 loppuun mennessä. Noin 130?000 sotilaan ISAF-joukoista Yhdysvaltain osuus on noin 100?000. Heistä kotiutetaan tänä vuonna 10?000 ja ensi vuonna 23?000.
Afganistanin armeija ja turvallisuusjoukot pitäisi saada kolmessa vuodessa siihen kuntoon, että ne voisivat ottaa turvallisuusvastuun. Paljon viittaa kuitenkin siihen, että joko kotiinlähtöä joudutaan lykkäämään tai sitten vain lähdetään ja toivotaan, ettei Afganistanin hallinto luhistuisi kuin korttitalo. Ykkösvaihtoehto on ISAF-operaatioon osallistuvien kotirintamien takia kutakuinkin pois suljettu.
Afganistanissa on saatu paljon hyvää aikaan ISAF-operaation aikana. Koulua käyvien lasten, eritoten tyttöjen, määrä on humahtanut ylös, yhteiskunnallista infrastruktuuria on rakennettu ja naisten asemaa parannettu.
Puolustusalan arvostetun Jane´s -julkaisun tuoreen raportin mukaan ISAF-joukot ovat viimeinkin alkaneet saada niskaotetta, mutta poliittisesti Afganistan on huterampi kuin koko sodan aikana.
Uusin huolenaihe on Haqqani-järjestö, jolle New York Times antoi lempinimen Afganistanin Sopranos. Haqqani terrorisoi, sieppaa, kiristää, salakuljettaa ja tappaa. Tällä viikolla paljastui yritys murhata Afganistanin presidentti Hamid Karzai. Viime kuussa tapettiin Karzain lähettiläs Burhanuddin Rabbani.
Poliittisella puolella on kaksi liikkuvaa osaa. Jane´sin mukaan Yhdysvaltain on valittava, jatkaako tukea Karzaille vai hakeako hänelle vaihtoehto. Jos Karzai saa mennä, historia toistaa itseään: Neuvostoliitto vaihtoi aikoinaan Afganistanin johtajaa päästäkseen niskan päälle.
Neuvostojoukkojen lähdön jälkeen ei kestänyt kauan kun sen nimikkojohtaja hirtettiin Kabulissa lyhtypylvääseen. Toinen avainkysymys ISAF-joukkojen vetäytymisen onnistumisen kannalta on, päästäänkö maltillisempien talibanien kanssa neuvotteluihin.
Suomella on Afganistanissa vajaat 200 sotilasta. Suomen tulevasta roolista on määrä päättää ensi syksynä. Se ei ole helppo päätös.