Pristina Kolme poikaa kipuaa vimmatusti kohti kukkulan korkeinta kohtaa. Heidän jalkansa vilistävät tottuneesti pitkin möykkyistä alustaa, joka on puolittain pelto, puolittain tie.
Pojat ovat tulossa kukkulan juurella levittäytyvästä kylästä, joka on röttelöisten talojen ja jätteitä pursuavien pihojen ryteikköä. Kenelläkään ei ole takkia, ja yksi on ilman sukkia, pelkissä sandaaleissa. Nenät vuotavat.
Rakennus mäen päällä on niin uusi ja silkoinen, että se tuntuu olevan toisesta todellisuudesta. Romanilapsille tarkoitettu koulu serbikylä Gracanican laitamilla Kosovon pääkaupungin Pristinan kyljessä on vielä tyhjänä lapsista, mutta sitä siivotaan ja järjestellään vimmatusti, sillä koulu avataan kohta.
Koulu on juuri rakennettu KFOR-joukkojen siviili-sotilasyhteistyön (CIMIC) avulla. Romanialueen eli romakylän lapset pääsevät sinne koulun jälkeen saamaan apua läksyihinsä ja tukea kouluvaikeukeuksiinsa.
Koulun ovea lähestyy vielä juoksijakolmikonkin jäseniä pienempi poika. 4-vuotias Bujnamin on tullut tutkailemaan paikkaa, josta kaikki nyt puhuvat. Koulun johtajaopettaja Mirjana Manitasevic kertoo, että viimeisen parin viikon aikana kylän lapset ovat vuoron perään juosseet ovella kyselemässä, milloin toiminta alkaa: "Koska saa tulla? Koska?"
Kodit tyhjinä kuorina
Parinsadan perheen asuttaman kylän lapset käyvät koulua lähiseudulla ja puhuvat siellä serbiaa, joka ei ole heidän äidinkielensä.
"Näillä lapsilla voi olla kouluissaan tosi rankkaa, sillä he ovat siellä vähemmistönä ja heidän pitää oppia asioita vieraalla kielellä. Sellaisissa olosuhteissa on vaikea saada kunnon itsetuntoa", kyläkoulun opettajien apulaisena toimiva irlantilainen vapaaehtoistyöntekijä Peter Collins kertoo.
Vaikka romanit ovat Kosovossa huonoimmassa asemassa, ei kovin kehuttavasti mene muillakaan. Kosovolaisista peräti 60 prosenttia on työttömänä, eikä työttömyyskorvauksia makseta. Moni perhe elää ulkomailla asuvien sukulaistensa avun armoilla.
Maan sähköverkko on pahasti ylikuormittunut, minkä vuoksi sähkökatkot ovat tavallisia. Vedentulo katkeilee, eikä jätehuolto toimi, joten kylät ja kaupungit muistuttavat välillä kaatopaikkoja. Alue pyrkii yhä jaloilleen sodan jäljiltä.
Kosovon kriisin aikana 1996-1999 koteja tuhoutui ja koko Kosovon infrastruktuuri eli perusrakenne raunioitui. Elinolot ovat parantuneet siitä, ja rakennuksia nousee nyt kuin sieniä sateella. Silti moni koti jää rahapulan vuoksi kesken. Ikkunattomat, julkisivuttomat talot seisovat tyhjinä kuorina tonteilla. Niiden sisälle on vedetty naruja, joilla ihmiset kuivattavat pyykkejään.
Talvi sanelee tunnelmat
Kosovon tilannetta kuvaillaan nyt rauhalliseksi mutta jännittyneeksi virallisissa puheissa. Kukaan ei tiedä, miten ihmiset reagoivat, jos Kosovo julistautuu yksipuolisesti itsenäiseksi joulukuussa, kuten se on uhannut tehdä.
KFOR-joukot yrittävät pitää itsensä ajan tasalla tavallisten kosovolaisten tunnoista yhteysupseereidensa avulla, jotka kiertävät kylissä keskustelemassa. Yhteysupseerien ryhmän (LMT) varajohtajan Jorma Niemisen mukaan merkkejä tilanteen kiristymisestä ei ole.
"Talvi on kuitenkin tulossa, ja jos siitä tulee sähkökatkoineen vaikea, ihmiset ovat entistä kyllästyneempiä omaan tilanteeseensa."