Saddam Husseinin patsaan kaatuminen kuvaa Irakin hallinnon murentumista, mutta sota ei suinkaan pääty Bagdadin valloitukseen. Yhdysvaltain joukkojen vyöryminen pääkaupungin keskustaan merkitsee vasta varsinaisten ongelmien kohtaamista.
Näin arvioi islamilaisen kulttuurin ja uskonnon asiantuntija, professori Jaakko Hämeen-Anttila.
"Sota ei lopu siihen, että liittouma saa Bagdadin hallintaansa ja Saddam kukistetaan. Irakissa on paljon aseita ja aseistautuneita ryhmiä, jotka pyrkivät todennäköisesti tekemään iskuja amerikkalaissotilaita vastaan", Hämeen-Anttila korostaa.
Hänen mukaansa liittouman asevoimilla on pitkälti niihin vihamielisesti suhtautuva maa miehitettävään.
Televisiokuvat iloitsevista bagdadilaisista eivät tarkoita välttämättä sitä, että kovin moni irakilainen hyväksyisi liittouman hyökkäyksen. Harva suree vanhan hallinnon hajoamista, mutta kurjuudesta ei syytetä ainoastaan Saddamia.
Irakilaiset tietävät joutuneensa ahdinkoon myös kansainvälisen kauppasaarron takia.
"Presidentin ja hänen hallintonsa osuutta köyhyyteen ei varmastikaan kiistetä missään, mutta näitä vaikeuksia ei myöskään kytketä ainoastaan Saddamiin", Hämeen-Anttila huomauttaa.
Jo ennen sodan alkamista oli selvää, että ennen kaikkea pohjoisen kurdit ja etelän shiiamuslimit vastustavat Saddamia. Asetelmat ovat kuitenkin hyvin sekavia. Hämeen-Anttila arvelee, ettei amerikkalaisia ja brittejä oteta kuitenkaan avosylin vastaan.
Hänen mukaansa tämänhetkinen tilanne ei muuta merkittävästi muidenkaan arabien mielikuvia Yhdysvalloista ja liittouman sotatoimista. Arabitelevisiot, ennen kaikkea qatarilainen al-Jazeera, kiinnittävät samaan aikaan huomiota siviiliuhreihin, kun Yhdysvaltain armeija yrittää kiristää otettaan Irakista.
Arabimaissa seurattiin järkyttyneinä muun muassa sitä, kun liittouman ilmaiskussa surmansa saanutta al-Jazeeran Bagdadin-kirjeenvaihtajan ruumista kannettiin pois toimituksesta.