Omakohtaisia kokemuksia sodassa selviytymisestä kootaan Kuusamossa talteen nyt, kun se vielä on mahdollista. Erityisesti halutaan taltioida tarinoita siitä, miten naiset kokivat sodan ja jälleenrakennusajan ja miten he selvisivät.
Vilma Hiltusella, 87, on nauru herkässä, vaikka hän on kokenut monenlaista. Oulaisissa asunut Hiltunen rakastui sinne evakkoon tulleeseen kuusamolaismieheen. Poltettuun Kuusamoon hän tuli kesällä 1945 tuoreena aviovaimona. Mukana oli lehmä, kaksi lammasta, kana, sänky ja jotain pienempää. "Nilon pellolle meidät kuorma-autosta jätettiin. Joen varressa olevassa korsussa aloitimme elämisen."
Osin maan alla olleessa korsussa oli kamiina, josta saatiin lämpöä ja jolla laitettiin ruoka. Sänky, pieni pöytä ja pari jakkaraa sinne mahtuivat. Vesi haettiin lähellä olevasta lähteestä.
Ensimmäisen lapsen Hiltunen kävi synnyttämässä Oulaisissa ja palasi sitten korsuun. Siinä meni vielä seuraava talvi. Sitten perhe muutti pieneen mökkiin Toranginahoon. Sinne rakennettiin oma talo 1950-luvulla ja sitä Hiltunen vieläkin asustaa yksinään.
Kaikilla oli
puutetta kaikesta
Vaikka elämä oli alkeellista, ei siitä valitettu. "Kaikki olimme tasavertaisia siinä, että kaikesta oli puute. Vastuksien kanssa piti vain oppia elämään ja piti löytää keinot päästä eteenpäin. Mikäpä oli ollessa, kun vasta olimme yhteen menneet ja meillä oli toisemme", Hiltunen muistelee.
Hiltusta haastatelleen Kuusamo-Seuran puheenjohtajan Helena Palosaaren mukaan sopeutumisen kautta löydettiin keinot selviytyä henkisesti ja fyysisesti sota-aikana ja heti sen jälkeen. Perheyhteyden ja läheisten merkitys korostuivat selviytymisessä.
Palosaari on yksi niistä, jotka keräävät talteen sota-aikaan liittyviä muisteluksia teemalla Miten minä selvisin. Keräyksen takana on Veteraaniperinteen tallentamisen työryhmä, johon kuuluu Kuusamon kaupungin kulttuuritoimen lisäksi eri yhdistyksiä.
Palosaaren mielenkiinnon kohteena ovat evakosta paluu ja erityisesti korsuissa asujien selviytyminen. "Heidän elämästään ei ole juuri tietoja aikaisemmin tallennettu. Nyt ovat käsillä viimeiset hetket saada tietoja. Siihen aikaan nuoria tai aikuisia olleet ovat nyt jo reippaasti yli 80-vuotiaita."
Sata perhettä
asusti korsuissa
Arvion mukaan venäläisten rakentamia korsuja oli Kuusamossa 100-200 ja niissä asui noin sata perhettä vuosina 1945-1953.
"Haastattelujen perusteella monet olivat tyytyväisiä siihen, että oli edes joku paikka mihin tulla. Nopeasti asukkaat korjasivat korsuja ja muurasivat niihin hellan tai uunin. Korsuja sisustettiin ja näin saatiin niistä sinällään sieviä, pieniä asuntoja", Palosaari sanoo.
Kuusamossa on aikaisemminkin koottu veteraani- ja evakkotietoja. Nyt tavoitteena on löytää niitä, joita ei ole aikaisemmin haastateltu. "Aikaisemmin on laajastikin haastateltu veteraaneja, lottia ja kotirintamatehtävissä olleita. Sen sijaan niin sanotut tavalliset ihmiset eivät ole saaneet omaa kertomustaan esille."
Elokuun jälkeen työryhmä miettii, miten tietoja aletaan työstää edelleen. "Mietinnässä on tehdä haastatteluista esimerkiksi dvd, jolloin se olisi kouluissakin helppo käyttää. Mielestäni aineisto pitäisi saada myös kirjaksi."