SOSTE:n johtaja Vertti Kiukas: ”Palk­ka­tuet­tu työ yh­dis­tyk­sis­sä on tärkeää kaik­kein vai­keim­min työl­lis­ty­vil­le”

Sosiaali- ja terveysalojen järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n sote-uudistukseen pureutuva kiertue rantautui maanantaina Ouluun.

SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas pitää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen julkista rahoitusta oikeudenmukaisena.
SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas pitää sosiaali- ja terveysalan järjestöjen julkista rahoitusta oikeudenmukaisena.
Kuva: Tiina Wallin

Sosiaali- ja terveysalojen järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n sote-uudistukseen pureutuva kiertue rantautui Ouluun.

Tavoitteena on valmistautua siihen, miten sosiaali- ja terveysuudistus vaikuttaa alan järjestöihin.

Hallitus vaihtui, mutta sote-uudistusta valmistellaan yhä maakuntamallin pohjalta.

SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas pitää maakuntamallia selkeämpänä verrattuna erikokoisiin kuntiin ja erilaisiin kuntayhtymiin.

Konkreettisimmat huolet liittyvät järjestöjen kunnilta saamaan rahoitukseen ja muuhun tukeen. Esimerkiksi kunnan tarjoamat tilat, joissa voi pitää vaikka vertaistukiryhmää tai liikuntakerhoa, voivat olla todella merkittävä tekijä järjestön toiminnan kannalta.

Oululainen hallituksen työllisyysryhmässä

Hallitusohjelmassa järjestöjä koskettaa myös työllisyystavoite, jonka yksi osa on osatyökykyisten työllisyyden parantaminen.

Oululainen Lea Nikula Nuorten Ystävistä edustaa Sostea yhdessä työministeri Timo Harakan asettamassa työllisyysryhmässä.

Vertti Kiukas sanoo, että esimerkiksi eturintamassa toimivien vammaisjärjestöjen mukanaolo on erityisen tärkeää, koska työmarkkinajärjestöillä ei ole arjen asiantuntemusta siitä, millaista tukea osatyökykyiset tarvitsevat työllistyäkseen.

Kiukkaan mukaan edellisessä hallituksessa nähtiin, että järjestöjen palkkatukeen perustuva työllistäminen on tempputyöllistämistä oikean työllistämisen tapahtuessa suoraan avoimille markkinoille. Nyt yhdistykset saavat palkkatukea jälleen samasta potista kuin yritykset.

Osatyökykyiset tarvitsevat tukea

Kiukkaan mukaan monet tarvitsevat paljonkin tukea päästäkseen työelämään.

– Saattaa olla päihde- tai mielenterveysongelmaa, on ajauduttu yhteiskunnan laitamille.

Kiukkaan mukaan järjestöjen toimenpiteet kohdistuvat monesti kaikkein vaikeimmin työllistyviin ryhmiin.

Hänen mukaansa pitäisi löytyä uusia tapoja tehdä mielekästä, monesti koulutusta vastaavaa työtä.

– Usein on hirveän tärkeää, että on jokin yhteisö, mutta siellä ei ehkä pystytä olemaan täysipäiväisesti.

Etenkin nuoret jäävät sairaseläkkeelle mielenterveyssyistä. Kiukas sanoo, että sairaseläkkeeseenkin pitäisi pystyä helposti yhdistämään työtuloja. Systeemissä on kankeuksia, joita koitetaan poistaa.

– Nyt pelätään sitä, että jos menee töihin, niin menettää eläkkeen kokonaan. Jos olo heikkenee uudelleen, niin se on usein aika pitkä prosessi, että saa eläkkeen uudelleen.

Monet vaikeammin työllistyvät pystyvät myös tavanomaisiin työaikoihin. Suomessa poikkeuksellisen pieni osa kehitysvammaisista on töissä.

Soste kokoaa yhteen

Suomen sosiaali ja terveys ry on sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö.

Järjestön tarkoituksena on koota järjestöt yhteen ja parantaa niiden toimintaedellytyksiä.

Jäsenjärjestöjen koot vaihtelevat vapaaehtoistoimin toimivista noin 10 000 euron budjetin järjestöistä 3000 henkilöä työllistäviin 200 miljoonan vuosibudjetilla toimiviin järjestöihin.

Valtaosalla yhdistyksistä ei ole palkattua työntekijää.

Mainos
Kalevan uutispodcast

Kuuntele vartti, pysy kartalla!

Kalevan toimittajat avaavat viikon kiinnostavimpien uutisten taustoja ja vaikutuksia podissa, jonka kuuntelemalla tiedät enemmän.

Kuuntele
Ilmoita asiavirheestä