Oulussa huhtikuussa avattuun sosiaalisen luoton neuvontapuhelimeen on syksyn aikana tullut joukko kyselyitä pitkäaikaisilta opiskelijoilta. Monet haluaisivat suorittaa opintonsa loppuun ennen keväällä koittavaa tutkintouudistusta, mutta varat eivät riitä.
Muitakin hakijoita nyt puoli vuotta käytössä olleelle sosiaaliselle luotolle on ollut, mutta yksikään ei ole vielä saanut osaansa ensimmäisen puolivuotiskauden luottoihin varatusta 100 000 euron summasta.
Johtava sosiaalityöntekijä Esa Yritys Oulun sosiaalipalveluiden sosiaalisen ja taloudellisen tuen yksiköstä kertoo, että yksi jarru on matalaksi asetettu vanhojen luottojen raja, joka Oulussa on vedetty viiteen tuhanteen euroon. Varsinkin vanhojen opiskelijoiden opintolainat ylittävät sallitun 5 000 euron velkamäärän, jolloin kaupungin myöntämä luotto jää automaattisesti saamatta.
Velkarajan nosto edessä
Yritys arveleekin, että luottorajan nostaminen 10 000 euroon voisi olla paikallaan. Asiasta neuvotellaan parhaillaan määriteltäessä luototuksen toimintaa ja budjettia ensi vuodelle.
"Hakijan todellinen maksukyky seulotaan valmisteluvaiheessa niin tarkkaan, että rajan nostaminen ei aiheuttaisi ongelmia. Hyvin monien hakijoiden velkataakka asettuu juuri tuohon viiden ja kymmenen tuhannen euron välille", Yritys kertoo. Oulun neuvontapuhelimeen tulee kyselyitä luotosta päivittäin. Kiinnostuneet ovat useimmin yli 30-vuotiaita, eli eri ryhmää kuin Oulun toimeentulotuen saajien poikkeuksellisen nuori pääjoukko.
Vähävaraisille tarkoitettua luotta hakevat niin eläkeläiset, yksinhuoltajat kuin erilaisissa elämän vastoinkäymisissä talousvaikeuksiin joutuneet. Opiskelijat ovat vain osa hakijoista.
Valtakunnallisesti sosiaalista luottoa on käytetty eniten velkojen maksuun. Yksittäisiin hankintoihin luottoja haetaan harvemmin. Sosiaalisella luotolla on autettu myös ulosottoon joutuneita siten, että työnteosta on jälleen tullut kannattavaa, kun joka ropo ei mene suoraan ulosottomiehen kirstuun. Vippiä on voitu tarvita myös esimerkiksi työmatkoihin välttämättömän auton hankkimiseen.
Vuonna 1999 alkaneessa sosiaalisen luototuksen kokeilussa oli mukana kahdeksan kuntaa eri puolilta Suomea. Pohjois-Suomesta mukana olivat Kemi ja Utajärvi. Kokeilun jälkeen vuonna 2002 tuli voimaan laki, joka tarjoaa puitteet luototuksen järjestämiselle, mutta ei velvoita kuntia siihen.
Oppia rahankäyttöön
Oulun sosiaalitoimi haki oppia luototukseen Kemistä, missä asia on keskitetty yhden henkilön, sosiaali- ja talousneuvoja Maisa Lahnajärven käsiin. Myös Oulussa toivotaan, että luototus voitaisiin keskittää yhden työntekijän erityisalaksi, jolloin asiantuntemus pääsisi karttumaan.
Lahnajärven vastaanotolle ohjautuu asiakkaita niin sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilta, mielenterveyspalveluista, diakoniatoimistosta kuin kunnalliselta velkaneuvojaltakin.
"Jos eläkeläinen kaatuessaan särkee sekä tekohampaat että silmälasit, ei hänellä välttämättä ole mahdollisuuksia muunlaiseen luottoon. Nämä ovat niitä helppoja päätöksiä ja nopeasti hoidettavia lainoja. Ajallisesti suurin asiakasryhmä ovat nuoret, jotka tarvitsevat apua rahan käytön opetteluun."