Sosiaalialan työvoimatarpeita ennakoivan selvityksen mukaan sosiaalialan opiskelupaikkoja on lisättävä tuntuvasti. Myös alan palkkausta ja työoloja on parannettava. Selvitys luovutettiin peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle (kesk.) tiistaina.
Pahin pula on yliopistotasoisen koulutuksen saaneista sosiaalityöntekijöistä, sillä joka kolmas sosiaalityöntekijä jää eläkkeelle vuoteen 2015 mennessä. Tutkijat esittävätkin vähintään sadan suoritetun tutkinnon lisäystä yliopistoissa.
Myös ammatillisissa oppilaitoksissa koulutettavia lähihoitajia tarvitaan lisää. Nykyisin tutkinnon suorittaa vuosittain noin 5 700 lähihoitajaa, kun tarve olisi vähintään 6 000. Sen sijaan ammattikorkeakouluista valmistuvien sosionomien koulutusmäärään ei esitetä lisäystä.
Sosiaalityöntekijäpulaa voidaan tutkijoiden mukaan helpottaa nostamalla ala palkkakuopasta. Työn raskauden ja palkan välinen epäsuhta koskee kaikkia sosiaalialan ammatteja. Esimerkiksi yliopistollisen ylemmän tutkinnon suorittaneiden erityisasiantuntijoiden palkat jäävät suomalaisten keskipalkkojen alapuolelle. Syrjäseutujen kuntien mahdollisuuksia palkata päteviä sosiaalityöntekijöitä voitaisiin tutkijoiden mielestä tukea erityistoimin.
Uusia ´hikipajoja´ ei pidä rakentaa
Ammattikorkeakouluista valmistuneet sosionomit ovat sijoittuneet hyvin työmarkkinoille, mutta tästä huolimatta noin viidennes valmistuneista ei hakeutuisi uudessa valintatilanteessa alalle. Osasyyksi tähän arvellaan pientä palkkaa, heikkoa yhteiskunnallista asemaa sekä asiakkaiden elämäntilanteesta johtuvaa työn raskautta.
Sosiaalityön koulutukseen yliopistoihin on riittänyt jatkuvasti runsaasti hakijoita. Tärkein alalle hakeutumisen motiivi on edelleen heikompiosaisten auttaminen. Alan korkeimmin koulutettujen sosiaalityöntekijöiden on kuitenkin otettava vastuuta myös alan tutkimuksesta, johtamisesta sekä kehitystyöstä, joten alalle tarvitaan myös selkeä erikoistumisjärjestelmä.
Nykyisellään sosiaalialan tutkimus ei vastaa alan tarpeita, sillä asiakkaiden ongelmat jäävät siinä liian vähälle huomiolle. Erityisesti tutkimusta tarvittaisiin tukemaan vanhustenhuollon palveluiden kehittämistä.
Myös tuottavuutta sosiaalialalla olisi tutkittava ja kehitettävä uudella tavalla. Tuottavuus ei voi tulevaisuudessa tarkoittaa enää uusien ´hikipajojen" rakentamista eli henkilöstösupistuksia, työsuhteiden määräaikaistamista tai budjetti- ja palkkaleikkauksia. Näillä keinoilla työvoiman tarjonta pikemminkin supistuu kuin kasvaa. Ratkaisujen pitäisi olla sekä älykkäitä että inhimillisiä.
Selvityksessä on ennakoitu alan osaamis- ja koulutustarpeita vuoteen 2015 saakka. Hankkeen ovat rahoittaneet sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö sekä Kuntaliitto.