Sosiaalityöntekijöistä on pulaa melkein kunnassa kuin kunnassa, ja ongelma korostuu varsinkin suurissa kaupungeissa. Korkeasti koulutetut nuoret sosiaalityöntekijät eivät viihdy kunnan leivissä ja suuntaavat uransa muualle.
"Kuntasektori ei ole vetovoimainen eikä houkuttava", toteaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen järjestön Talentian järjestökoordinaattori Jukka Lindberg.
Lindbergin mukaan rekrytointi kuntiin on kriisissä, sillä palkkojen suhde työn vaativuuteen on vähintään epätyydyttävä. "Kunta-ala häviää sekä yksityiselle sektorille että muille aloille."
Lastensuojelutyössä nuoria on vaikea saada pysymään, sillä työ on raskasta, repivää, ahdistavaakin.
Lindberg kertoo, että varsinkin lastensuojelutyössä on usein työnjohdollisia ongelmia, eikä yksittäisellä työntekijällä ole organisaation tukea takanaan.
"Moniin asioihin voisi panostaa paikallisesti, eikä siihen menisi edes rahaa", hän sanoo.
Sosiaalityöntekijät ikääntyvät hyvää vauhtia: esimerkiksi perheneuvoloissa työntekijöiden keski-ikä on jopa viidenkymmenen hujakoilla. "Valtakunnallinen koulutustahti ei riitä korvaamaan poistumaa", Lindberg sanoo.
Lapin yliopistossa on lisätty sisäänottomäärää 30:stä peräti 40:een. Oulussa alkaa myös sosiaalityön maisteriohjelma, johon haki 260 innokasta. Opiskelemaan pääsi 25.
"Yliopistot kantavat kortensa kekoon, mutta pelkästään koulutuksen keinoin työvoimapulaa ei ratkaista", alleviivaa sosiaalityön professori Kyösti Urponen Lapin yliopistosta.
Oulun kaupungin sosiaalityön tulosyksikköjohtaja Jari Mäki-Runsas sanoo, että Lapin yliopistosta valmistuvat sosiaalityöntekijät eivät riitä sekä Oulun että Lapin läänien tarpeiksi. Uusimaa houkuttaa nuoria, ja pohjoisen kunnat elävät kädestä suuhun työvoimapulassaan.
Mäki-Runsaan mukaan sosiaalityöntekijöiden liike kuntien välillä on ennemminkin edestakainen kuin yksisuuntainen virta pois Oulusta. "Oulu on kansallista keskitasoa. Turussa, Helsingissä ja Vantaalla tilanne on vielä huonompi", hän huomauttaa.
Varsinkin aiemmin tilanne oli se, että Oulu ei kyennyt kilpailemaan palkoilla naapurikuntien kanssa. Oulun kaupungin sosiaalityöntekijöistä kolmannes on epäpäteviä.
Palkkaus on huono
taakkaan verrattuna
Kaikissa Talentian selvityksissä palkkaus ja työssä jaksaminen ovat nousseet keskeisiksi ongelmiksi.
Sosiaalityöntekijä Kaisa Koskelan pro gradu -tutkimuksen mukaan jopa kolmasosa kuntien sosiaalitoimistojen väestä kokee työuupumusta ja vireydentilan laskua. Puolet on erittäin tyytymättömiä työhönsä. Lähes kaksi kolmannesta haluaisi vaihtaa johonkin muuhun kuin sosiaalityöntekijän työhön.
"Vain kolmasosako on uupunut?" ihmettelee Sosiaalialan opiskelijat ry:n työmarkkinavastaava Mikko Linko.
Jo opiskeluaikana kesätöissä korostuu se, ettei johtoporras ole välttämättä lainkaan perillä ruohonjuuritason työnkuvasta. Epäpätevä kesätyöntekijä voi joutua tekemään jopa huostaanottoja vailla esimiesten tukea.
Lingon mukaan kolmas sektori on hyvinkin vetävä, sillä palkkauksen ja työmäärän epäsuhta korostuu eritoten kunnissa. "En viitsi sanoa, että julkinen sektori olisi valovuosien päässä, mutta se laahaa vähintään kymmeniä metrejä perässä", hän toteaa.
"Meidän havaintomme mukaan nuoret eivät jää tekemään uraa kuntiin. Onhan se resurssien haaskausta, mutta aika ymmärrettävää", myöntää myös Jukka Lindberg.