Leipäjonoista on tullut yhteiskunnan pysyvä osa, joka laajenee jatkuvasti, sanoo köyhyystutkija Maria Ohisalo Itä-Suomen yliopistosta.
Ruoka-apuun turvautuu Suomessa viikoittain noin 20 000 ihmistä, selviää Ohisalon ja professori Juho Saaren loppuvuonna 2014 julkaisemasta raportista.
Ruoka-avun saajien tarkkaa määrää on lähes mahdoton selvittää, koska apua jakavat sadat toimijat ja apu on erilaista paikkakunnasta ja avun tarjoajasta lähtien.
Vaikka leipäjonoissa seisoo tyypillisesti keski-ikäisiä ja iäkkäämpiä ihmisiä, syrjäytymisen idut löytyvät monesti jo lapsuudesta.
- Suurin ongelma on, että jonoissa ollaan ehkä vuodesta toiseen, mutta huono-osaisuuden todellisia syitä ei lievitetä leivän jakamisella.
Ahdinko näkyy evankelis-luterilaisten seurakuntien ruoka-avussa. Kirkko on seurakuntien kautta ruoka-avun tarjoajista suurin.
- Eriarvoisuus on lisääntynyt, ja yhä useampi joutuu turvautumaan epäviralliseen apuun. Suurin syy on ehkä perusturvan riittämättömyys, kertoo kirkon diakonia- ja sielunhoitotyön asiantuntija Tiina Saarela.
Viime vuonna seurakunnat järjestivät 10 000 edullista tai maksutonta ruokailua, joihin osallistui yli 420 000 ruokailijaa. Ruokakasseja seurakunnat jakoivat reilut 270 000.
Kristillinen ViaDia-järjestö ja vapaaseurakunnat jakoivat yhdistyksen toiminnanjohtajan Kristian Vilkmanin arvion mukaan reilut 1,2 miljoonaa kiloa ylijäämäruokaa viime vuonna.
Ruoka-aputoimintaa niillä on yli 60 paikkakunnalla.