Sosiaali- ja terveysministeriö odottaa Kainuun mallilta näyttöjä sosiaalipalvelujen kehittämisessä. Ministeriö on viime vuosina myöntänyt reilut kaksi miljoonaa euroa maakunnan sosiaalipalvelujen kehittämiseen.
"Summa on valtakunnan tasolla huomattava. Avustuksilla haluamme tukea Kainuun kokeilua", toteaa apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Sosiaalipalveluiden uudistaminen tuntuu kansalaisten arjessa. Kainuun maakunta -kuntayhtymäkään ei ole välttynyt arvostelulta.
Kainuulaiset ovat purnanneet Oulun lääninhallitukseen erityisesti siitä, ettei virkamiehiä saa enää kiinni. Myös kehitysvammaisten hoidosta on valitettu.
"Ongelmat on tiedustettu ja niiden eteen tehdään töitä", maakuntajohtaja Hannu Leskinen linjaa.
Ei vielä johtopäätöksiä
Kainuun mallia ja maakunnan kehittämishankkeita seurataan sosiaali- ja terveysministeriössä tarkasti. Maakuntavierailu on jatkoa ministeriön viime vuonna järjestämille 12 alueelliselle arviointifoorumille.
"Kainuussa vaaditaan nyt kylmäpäisyyttä. Parinkaan vuoden jakso ei vielä näytä, mihin suuntaan tehdyt ratkaisut vievät. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei pienistä vastoinkäymisistä ole syytä johtaa", Väärälä muotoilee.
Hyvien käytäntöjen juurtuminen arkeen on ollut kehittämishankkeissa hankalaa hankerahojen loputtua, kertoo Oulun lääninhallituksen sosiaalitarkastaja Maija Pelkonen.
Myös Kainuussa on käynnistetty hankerahoilla esimerkiksi perhekeskustoimintaa, sosiaalipäivystystä sekä lastenhuollon sijaisyksikkö. Nämä palvelut ovat jäämässä pysyviksi.
Pelkonen toivoo, että Kainuun hankkeissa kehitetyt mallit soveltuvat myös maakunnan ulkopuolelle.
Haastava maakunta
Kainuulaisten hyvinvointi on Stakesin mittareilla keskitason alapuolella useassa sarakkeessa. Työttömyys, väestön vanheneminen ja koulutustason alhaisuus tuovat haasteita sosiaalipalveluille.
Stakesin ylijohtaja Matti Heikkilä huomauttaa, että tutkimusten mukaan harvaan asutuilla alueilla kuten Kainuussa kansalaisten luottamus sekä keskushallintoon että paikalliseen päätöksentekoon on heikkoa.
"Tämä on varmasti haaste Kainuun maakunnalle", Heikkilä sanoo.
Maakunnan sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen pitää kuntayhtymää riittävänä yksikkönä sosiaalipalveluiden kehittämiseen. Peruskunnissa sosiaalipalveluista vastaavien aika ja resurssit kuluivat Pääkkösen mukaan arjesta selviytymiseen, mutta nyt on voitu vapauttaa resursseja myös tutkimukseen ja kehittämiseen.