Työpaikkojen löytäminen vaikeasti työllistettäville henkilöille ns. sosiaalisten yritysten avulla saattaa lähivuosina tulla suosituksi keinoksi pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä. Yritysten kiinnostusta vajaakuntoisten työllistämiseen on lisännyt vuodenvaihteessa voimaan tullut laki sosiaalisista yrityksistä.
Työministeriön mukaan hanke on alkanut odotettua paremmin. Ministeriö on hyväksynyt rekisteriinsä kaksi yritystä, ja hakemuksia on tullut kahdeksalta eri aloja edustavalta firmalta. Houkuttimena on uusi laki, joka vakiinnuttaa yritysten asemaa. Niille myönnetään myös työllistämis- ja yhdistelmätukea aiempaa pidempään ja väljemmin ehdoin. Hankkeeseen on varattu 4,2 miljoonan euron projektituki.
Sosiaalinen yritys toimii kuten kaupparekisteriin merkitty tavaroita tai palveluita ja voittoa tuottava liikeyritys. Se poikkeaa muista yrityksistä siinä, että sen työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Kaikille työntekijöille maksetaan täysin alan työehtosopimuksen mukainen palkka.
Hankkeen vauhdittajana on ollut työministeri Tarja Filatov (sd.), joka lähti ajamaan asiaa näkyvästi pari vuotta sitten. Lakihanke pääsi myös Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen ohjelmaan.
Työministeriössä on arvioitu, että parin vuoden kuluessa yritysten piirissä olisi noin 2 000 henkilöä. Nyt suosio on yllättänyt ministeriönkin. Ylitarkastaja Paavo Saikkosen mukaan ensimmäisiä hakemuksia odotettiin vasta maaliskuun aikana. Vuodenvaihteessa tehty 10 000 kappaleen esite on jo loppunut. Työvoimahallinnon on määrä keväällä kouluttaa uuden lain hallintaan 250 viraston työntekijää.
Sosiaalisia yrityksiä on eri muodoissa perustettu pitkin Eurooppaa jo pitkään. Osa niistä on ollut lähinnä osuuskuntatyyppisiä, kuten Suomenkin monet aiemmat hankkeet.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia lakeja on säädetty paljon. Suomi on kehityksen etulinjassa nyt siinä, että uusi laki määrittelee sosiaalisen yrityksen varsin tarkasti ja pitää sitä normaalina markkinatalouden firmana. Saikkonen korostaakin, että nyt lähtökohtana on se, että työpaikkoja syntyy yrityksissä.
Sekä työttömät että yritykset markkinoille
Ensimmäinen sosiaalisten yritysten rekisteriin hyväksytty yritys on Oulussa toimiva Tervatulli Oy. Se työllistää noin 40:tä henkeä, ja toimialoina ovat konepaja- ja rakennustoiminta, siivouspalvelut ja kierrätys. Vajaa puolet henkilöstöstä on vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä.
Toimitusjohtaja Mauri Korhonen uskoo, että laki parantaa selvästi vajaakuntoisten asemaa mm. siksi, että työsuhteet pitenevät. Monet pitkäaikaistyöttömät eivät muilla tavoin enää työllisty. Toinen etu on se, että myös yritys integroituu vapaille markkinoille.
Alun perin Oulun kuurojen yhdistyksen vuonna 1997 perustama osakeyhtiö on ollut luonteeltaan yleishyödyllinen, eikä se ole jakanut voittoa. Nyt omistajina on muitakin vastaavia yhdistyksiä. Tervatulli on laajentanut markkinoita siten, että se otti käyttöönsä ensimmäisen kuvaputkien halkaisulinjan ja on toimittanut näitä kierrätystekniikan laitteita yrityksille ympäri Suomea.
"Yrityksen kannalta tilanne on vieläkin hieman epäselvä, sillä lain tulkinta on vielä kesken. Se selkeytti kuitenkin eroa muihin sosiaalisiksi itseään kutsuneisiin yrityksiin."
Väärinkäytöksiin voisi olla mahdollisuus mm. siten että suuret yritykset voivat siirtää toimintojaan omistamalleen sosiaaliselle yritykselle. Korhonen muistuttaa, että vajaakuntoiset eivät kuitenkaan ole 100 prosentin työntekijöitä. Korhosen mukaan yhteydenottoja tulee nyt paljon yrittäjiltä, jotka kyselevät, miten järjestelmä toimii.
Lähiaikoina hyväksymispäätöksen saa Naantalissa toimiva Rainan Tekopoint Oy. 12 työntekijää työllistävä yritys toimii metallialan alihankkijana eri alojen yrityksille ja valmistaa myös omia tuotteita.