Sosiaalisten yritysten alkutaival ei ole ollut mutkaton. Lain voimaantulosta eli viime vuoden alusta lähtien työministeriö on rekisteröinyt vasta 13 sosiaalista yritystä.
Rekisteröintivaiheessa ne ovat työllistäneet yhteensä 208 ihmistä.
Lähiaikoina rekisteristä poistunee yksi yritys. Helsinkiläinen osuuskunta Vanhakallio päätti ylimääräisessä yhtiökokouksessaan helmikuun alussa hakeutua vapaaehtoiseen selvitystilaan.
"Sille kävi huonosti ja toiminta ajetaan alas kevään aikana", Vanhakallion perustaja- ja asiantuntijajäsen Matti Lehesniemi myöntää.
Hänen mukaansa sosiaalisen yrityksen taival tyssäsi siihen, että Uudenmaan TE-keskuksen kanssa valmistellut asiat raukesivat yksi toisensa jälkeen. "Vaikka teimme kaikki ne asiat ja temput, mitä TE-keskus halusi meidän tekevän!"
Vuositasolla parin henkilön palkat jäivät saamatta, ja lopulta syntyi vajaan 100 000 euron rahoitusvaje. Käyttövaroja ei enää ollut. Osuuskunnan merkittävin jäsen Helsingin kaupunki ei lähtenyt riitelemään TE-keskuksen kanssa luvatuista, mutta saamatta jääneistä rahoista. Tammikuisen päätöksensä mukaan kaupunginhallitus lupasi hoitaa viulut sillä edellytyksellä, että osuuskunta hakeutuu selvitystilaan.
Parhaimmillaan yritys työllisti remontti- ja kahvilatoiminnoissa kymmenkunta sekä tarjosi toistakymmentä työharjoittelupaikkaa.
Työntekijöistä pitkäaikaistyöttömiä oli "suurin osa" ja vajaakuntoisia pari.
Lehesniemen mukaan sosiaalinen yritys tarvitsee selviytyäkseen takuun rahallisen tuen saannista. Työllistämistukien lisäksi yritys kaipaa tukea toimintansa kehittämiseen, hän painottaa.
"Laki pitää
osata itse"
"Lain soveltamisessa on ollut heikkouksia. Tieto ei ole kunnolla kulkenut työministeriöstä TE-keskuksiin eikä aina keskusten sisälläkään. Lisäksi ministeriöltäkin tuli alkuun ristiriitaisia ohjeita", summaa oululaisen Tervatulli Oy:n toimitusjohtaja Mauri Korhonen sosiaalisten yritysten taipaleelta löytyneitä kuoppia ja kompastuskiviä.
Myös Tervatullin ensimmäiseen vuoteen varsinaisena sosiaalisena yrityksenä mahtuu rahoituspulmia.
Käyttöpääomista tuli uupelo, kun yrityksen aiemmin Raha-automaattiyhdistykseltä saama tuki ehtyi viime vuoden alussa eikä "vanhan" yrityksen kuitenkaan oitis katsottu olevan oikeutettu sosiaalisille yrityksille tarkoitettuun tukeen. Tätä tukea Tervatulli alkoi saada vasta runsaan vuoden vartomisen jälkeen.
"On jotenkin kohtuutonta, että yrityksen itse pitää osata laki virkamiehiä paremmin, jotta lain tarkoittamat toimet toteutuisivat", Korhonen puuskahtaa.
Sosiaalisten yritysten saamien tukien eli kompensaation pitäisi Korhosen mukaan olla itsestään selviä, kun yritys ottaa tietyn määrän yhteiskunnallista velvoitetta hoitaakseen.
"Loppu on sitten ihan normaalia liiketoimintaa, sellaista kuin se on ihan missä tahansa liikeyrityksessä", Korhonen huomauttaa.
Tervatullin liikevaihto on noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa, ja tästä tukiosuus on kymmenisen prosenttia. Yrityksen noin neljästäkymmenestä työntekijästä vajaakuntoisia on kaksitoista.
"Yrityksillä vääriä odotuksia"
Työministeriö varasi viime vuonna 4,2 miljoonan euron määrärahan käytettäväksi sosiaalisten yritysten toiminnan aloitukseen ja vakiinnuttamiseen. Rahoituspäätöksiä tehtiin vajaalla 200 000 eurolla.
Työministeriön hallitusneuvoksen Päivi Kermisen mukaan hakemuksia ei enemmälle tullut.
Tänä vuonna tukieurot liikkuvat sentään liukkaammin. Tässä vaiheessa vuotta työllistämistukipäätöksiä on tehty sosiaalisille yrityksille jo lähes 450 000 euron edestä, Kerminen kertoo.
"Yrityksissä on ollut erilaisia odotuksia ja väärinkäsityksiäkin lainsäädännöstä", hallitusneuvos arvioi näkemyksiä sosiaalisten yritysten alkuhankaluuksista.
Esimerkiksi vanhastaan toimineen yrityksen työntekijät eivät uuden lain myötä tule automaattisesti tai taannehtivasti kaikkien etuuksien piiriin.
Sosiaalisen yrityksen tulee myös pystyä pyörittämään liiketoimintaansa kuten minkä tahansa yrityksen, Kerminen huomauttaa.