Sosiaalisten yritysten määrä kasvaa lähivuosina Suomessa. Ylitarkastaja Paavo Saikkonen työministeriöstä uskoo, että vuoden alussa voimaan tullut laki sosiaalisista yrityksistä helpottaa uusien yritysten perustamista.
"On arvioitu, että parin-kolmen vuoden aikajänteellä sosiaalisia yrityksiä olisi sen verran, että ne työllistäisivät muutama tuhat ihmistä."
Myös oululaisen Tervatulli Oy:n toimitusjohtaja Mauri Korhonen uskoo siihen, että sosiaalinen yritys yleistyy "yritysmuotona".
"On paljon meihin yhteyttä ottaneita yksityisiä yrittäjiä, jotka haluaisivat perustaa sosiaalisen yrityksen", Korhonen kertoo.
Tällä hetkellä Suomessa toimii vain kymmenisen lain määritelmän mukaista sosiaalista yritystä.
Työministeriö alkaa pitää virallista rekisteriä sosiaalisista yrityksistä. Perusteilla on myös valtakunnallinen niiden tuki- ja neuvontaryhmä.
"Keskeistä on perustaa tukiorganisaatio, joka hoitaa tukien hakemisen ja byrokratian. Se, millainen siitä tulee, vaikuttaa sosiaalisten yritysten yleistymisen nopeuteen", Korhonen tuumii.
Saikkosen mielestä kyse on työvoimapolitiikan muutoksesta; pyritään käyttämään yrityksiä hyödyksi vaikeasti työllistyvien ryhmien työllistämisessä.
"Laki on nyt olemassa, mutta soveltamisohjeet puuttuvat. Jatko riippuu niistä hyvin pitkälti", Korhonen huomauttaa.
Suomi on edelläkävijöitä
Suomi kuuluu Saikkosen mukaan edelläkävijöihin sosiaalisten yritysten aseman vahvistamisessa. Euroopan unionin maissa vain Belgiassa on Suomea aiemmin, vuonna 1995, tullut voimaan vastaava laki sosiaalisista yrityksistä. Tosin monessa maassa on lakeja sosiaalisista osuuskunnista, joiden suhteen Italiaa on pidetty edistyneimpänä. Britanniassa hallitus antoi joulukuussa lakiesityksen sosiaalisista yritysmuodoista.
Suomen määritelmien mukaisten sosiaalisten yritysten työllistämiä henkilöitä on EU:ssa arviolta 100 000-200 000.
"On varmaa, että kaikissa Euroopan unionin maissa sosiaaliset yritykset ovat paljon keskeisemmässä asemassa viiden vuoden kuluttua", Saikkonen ennustaa.
Nykyiset sosiaaliset yritykset toimivat Suomessa lähinnä teollisuuden eri aloilla, ja uusia toivotaan myös palveluihin.
"Sosiaalinen yritys toimii liiketaloudellisin periaattein. Sosiaalinen ulottuvuus tulee siitä, että vähintään 30 prosenttia työntekijöistä on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä", Saikkonen selventää.
Korhonen pitää 30 prosentin sääntöä ihanteellisena, varsinkin jos yritys pyrkii hyvään kannattavuuteen.
Sosiaalisilta yrityksiltä edellytetään samanlaisia liiketaloudellisia suorituksia ja toimintatapoja kuin muiltakin yritykseltä.
"Tervatulli tuo omistajilleen voittoa. Taloudellinen hyöty tulee myös julkiselle puolelle", Korhonen muistuttaa.
Tukia paremmin ehdoin
Sosiaaliset yritykset voivat saada samoja tukia kuin muutkin yritykset. Sosiaalinen yritys voi saada työhallinnon tukimuotoihin kuuluvaa työllistämistukea tavallisen määrän eli 430-770 euroa kuukaudessa. Normaalin puolen vuoden sijaan sitä voidaan maksaa pitkäaikaistyöttömän työllistämisestä kaksi vuotta ja vajaakuntoisen työttömän työllistämisestä kolme vuotta.
"Se vaara on olemassa, että työntekijöistä tulee kolmen vuoden työntekijöitä", Korhonen myöntää.
Kuitenkin hän pitää parempana, että pitkäaikaistyöttömät voivat kuntoutua töissä entisen puolen vuoden sijaan ainakin kolme vuotta.
Yhdistelmätukea maksetaan pitkäaikaistyöttömän työllistäneelle yritykselle yleensä 930 euroa kuukaudessa ensimmäisen vuoden ajan ja 500 euroa kuukaudessa toiselta vuodelta. Sosiaalinen yritys voi saada sitä työllistämästään vajaakuntoisesta 930 euroa kuukaudessa myös toiselta vuodelta.
"Koska voidaan ajatella, että työllistettävällä kohderyhmällä on alentunut suorituskyky, siitä maksetaan hiukan enemmän", Paavo Saikkonen perustelee.
Uusi laki ei suoranaisesti vaikuta jo toimiviin yrityksiin.
"Jos on uuden työporukan tarvetta, se vaikuttaa siten, että saamme paremmat tuet", Korhonen toteaa.
Työllisyyspoliittista rahoitustukea voidaan myöntää 50 prosenttia sosiaalisten yritysten hyväksyttävistä kustannusarvioista enintään kolme vuotta.
"Sitä ei voida myöntää varsinaiseen liiketoimintaan, vaan ainoastaan bisnessuunnitelmien tekemiseen ja vastaavantyyppisiin tehtäviin", Saikkonen tarkentaa.
Kustannuksia, jotka syntyvät, kun työpaikan olosuhteita tai työmenetelmiä muutetaan vajaakuntoisen työllistämisen vuoksi, voidaan korvata työvoimaviranomaisen järjestelytuella tai Kelan tuilla.
Vajaakuntoisten osuus suomalaisista työttömistä oli kaksitoista prosenttia vuonna 2002.