Sosiaaliset yritykset ovat vihdoin Suomessakin saamassa nykyistä virallisemman aseman. Työministeriössä valmistellaan parhaillaan lainsäädäntöä, jossa määritellään sosiaalinen yritys sekä se, millaista tukea se voi saada. Lainsäädäntöneuvos Pasi Järvisen mukaan laki sosiaalisista yrityksistä olisi tarkoitus saada voimaan ensi vuonna.
"Määritelmässä on keskeistä se, että sosiaalinen yritys yhdistää liiketoiminnan ja sosiaalisen ulottuvuuden. Näin sen työntekijöistä huomattava osa, 30 prosenttia tai enemmän, on vajaakuntoisia tai muutoin vaikeasti työllistettäviä kuten pitkäaikaistyöttömiä", Järvinen kertoo.
Lisäksi sosiaalisen yrityksen on maksettava kaikille työntekijöilleen tuottavuudesta riippumatta alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. "Kilpailunäkökohdista katsottuna sosiaaliset yritykset toimivat samoilla pelisäännöillä kuin kaikki muutkin yritykset. Vaikeasti työllistettävien työllistämistä voidaan subventoida työllistämistuilla", Järvinen jatkaa.
Kriteereitä odotettu
Lainsäädäntöä ja sosiaalisen yrittämisen määrittelyä on kentällä odotettu jo pitkään, myöntää oululaisen Tervatulli Oy:n toimitusjohtaja Mauri Korhonen.
Vuonna 1997 perustettu Tervatulli on Suomen ensimmäinen sosiaalinen yritys. Sen toimialoina ovat konepaja- ja rakennustoiminta, kierrätys sekä koti- tai siivouspalvelu. Tällä haavaa se työllistää noin 50 ihmistä, joista noin 40 on kokoaikaisissa pysyvissä työsuhteissa. Yrityksen liikevaihto on viime vuosina ollut noin 1,6 miljoonaa euroa, kun se yrityksen ensimmäisenä toimintavuonna oli noin 100 000 euroa.
"Tervatullin kuuden vuoden historiassa on ollut vuosia, jolloin tulos on ollut plus miinus nolla, vuosia, jolloin se on tuottanut voittoa ja maksanut siitä verot ja sitten on ollut myös tappiollisia vuosia. Tervatullin suurin saavutus on kuitenkin se, että se on voinut kaikille työntekijöilleen maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa koko toimintansa ajan ja on silti edelleen hengissä", Mauri Korhonen sanoo.
Tervatullin omistajina on tätä nykyä kolme yhdistystä: Oulun Kuurojen Yhdistys ry, Nuorten Ystävät ry sekä Oulun seudun nuorisoasuntoyhdistys. Sen tuottovaatimukset määrää osakeyhtiölaki.
Euroopassa jo tuttua
Kaikkiaan maassamme arvioidaan olevan tällä haavaa kymmenkunta sosiaalista yritystä ja niiden työllistävän yhteensä joitakin satoja ihmisiä.
Euroopassa Tervatullin kaltaisia työllistäviä sosiaalisia yrityksiä on monia satoja, huomauttaa projektipäällikkö Eeva-Marja Loukola Stakesista. "Ja pelkästään kierrätystoimintaan erikoistuneissa sosiaalisissa yrityksissä työskentelee Euroopassa lähes 8 500 vaikeasti työllistettävää."
Suomessa sosiaalinen yrittäminen on alkanut kiinnostaa etenkin kuntia ja valtiota, sillä se on nähty keinona pureutua pitkäaikaistyöttömyyteen sekä syrjäytymisen uhkaan. Myös yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa on alettu tehdä selvityksiä sosiaalisesta yrittäjyydestä.
"Taloudellinen hyöty tästä toiminnasta menee julkiselle puolelle", Tervatullin toimitusjohtaja Korhonen vahvistaa.
Jos sosiaalista yrittämistä arvioisi silkan yleisen kiinnostuksen perusteella, olisi sillä melko huikeat kasvunäkymät maassamme. Mutta pelkkä kiinnostus ei kanna pitkälle, huomauttaa Korhonen. "Yritysrahoittajien on ollut vaikea mieltää, mikä sosiaalinen yritys on, eikä siihen siksi osata suhtautuakaan. Tähän ei ole saatu sellaisia investointi- tai muita yritystukia kuin niin sanotut normaalit yritykset saavat."
Ja jos sosiaalinen yritys pystytään perustamaan, sen toiminnan kannattavaksi saaminen voi osoittautua ylivoimaiseksi. Myös konkursseja on alalla Suomessa ollut, Korhonen tietää.
Loukolan mukaan sosiaalinen yritystoiminta on mahdollista periaatteessa kaikilla toimialoilla, jos vain mielikuvitus ja rohkeus riittävät. Esimerkiksi Isossa- Britanniassa sosiaalista yrittäjyyttä on muun muassa hotelli- ja ravitsemuspalveluissa ja muualla Euroopassa esimerkiksi kasvihuone- ja puutarhatuotteiden viljelyssä sekä puuteollisuudessa.
Tällä haavaa etenkin kierrätystoiminnassa on avautumassa lupaavia mahdollisuuksia. Yhtenä pontimena on tammikuussa voimaan tullut sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätystä koskeva EU-direktiivi.
"Tätä kautta pystyttäisiin luomaan jopa 20 000 työpaikkaa EU:n jäsenmaissa. Aika iso osa niistä voisi olla myös Suomessa", Loukola huomauttaa.