Kaleva on yrittänyt saada Singaporessa pääpaikkaansa pitävältä, mutta käytännössä amerikkalaiselta Flextronicsin johtoportaalta kommentteja Oulaisten tehtaan lakkauttamisen, Microcellin myymisen ja viimeisimpänä Haapajärven alasajon yhteydessä.
Flextronicsin johto ei ole halunnut selittää sanallakaan Suomessa tehtyjä leikkauksia eikä ole edes vaivautunut vastaamaan lukuisiin yhteydenottopyyntöihin.
Viimeksi tiistaina yhtiön johtoa lähestyttiin vetoamalla Flextronicsin korostamaan sosiaaliseen tai yhteiskunnalliseen vastuuseen.
Suomalaisesta näkökulmasta teollisen yrityksen yhteiskunnalliseen vastuuseen kuuluu se, että yhtiön korkein johto antaa vastauksia teoista, joilla vaikutetaan satojen ihmisten työpaikkoihin ja pienten paikkakuntien yhteiskuntarakenteeseen.
Flextronicsin johdon mielestä ainakaan yhtiön toimet Suomessa eivät kaipaa selityksiä eivätkä perusteluja.
Yhtiön hallituksesta, viestintäosastolta eikä yhteiskuntavastuusta vastaavasta organisaatiosta vastattu millään lailla Kalevan yhteydenottopyyntöihin.
Ruotsissa samat elkeet kolme vuotta sitten
Vaikka Flextronics vaikenee Suomen osalta, niin yhtiöstä irtisanottuja ja irtisanottavia suomalaisia voi hieman lohduttaa se, että yhtiö on toiminut täysin samalla tavalla myös muissa maissa - esimerkiksi naapuri-Ruotsissa.
Flextronics osti 1990-luvun lopulla Ericssonilta useita tehtaita Ruotsista.
Esimerkiksi Visbyssä työskenteli vuonna 1999 Ericssonin palkkalistoilla 950 henkilöä, kun Flextronics tuli tehtaalle uudeksi isännäksi.
Syyskuussa 2003 viimeiset Visbyn-tehtaan työntekijät lomautettiin ja tehtaan alasajo oli viety käytännössä loppuun.
Samaa "osta ja alasaja" -mallia yhtiö käytti näinä vuosituhannen vaihteen vuosina myös Linköpingissä, Katrineholmissa ja Karlsholmissa. Tuhannet ruotsalaiset saivat kenkää Flextronicsilta ja yhtiö siirsi töitä muun muassa Kiinaan ja Malesiaan.
Vessareissutkin kontrolloitiin
Dagens Industri -lehti seurasi vuonna 2003 Flextronicsia Malesian Kuala Lumpuriin, jossa nimettömänä pysytelleet yhtiön työntekijät kertoivat Flextronicsin teettävän heillä jatkuvasti ylitöitä, kontrolloivan vessakäyntejä ja aiheuttavan jatkuvasti konflikteja. Muutos pahempaan oli tapahtunut vuoden 2001 jälkeen, jolloin Kuala Lumpurin tehdas siirtyi Ericssonilta Flextronicsille.
Dagens Industri sai myös silloin yhtiön Pohjois-Euroopan toimintoja johtaneen ruotsalaisen Peter Ekströmin vastaamaan toimittajan kysymykseen, jonka voisi esittää myös tänä päivänä Suomessa: Onko Flextronics ostanut yrityksiä Ruotsista (Suomesta) vain sen takia, että saisi alasajaa ne?
"Ulkopuolisesta voi näyttää siltä, mutta sille väitteelle ei löydy mitään perustetta. Sen ymmärtää, kun ajattelee millaisia kustannuksia tehtaan alasajoon liittyy. Ostimme aikoinaan Ruotsista hyviä ja toimivia tuotantolaitoksia, joiden tuotteilla oli erittäin hyvä kysyntä. Sitä emme voineet aavistaa, että koko toimiala joutuisi kriisiin", vastasi Ekström.
Hän myös syytti suoraan Ericssonia kovasta hintapaineesta, joka pakotti yhtiön siirtämään tuotantoaan halpamaihin.
Näin siis kolme vuotta sitten Ruotsissa, ja nyt siis Suomessa - mutta ilman vastauksia ja selityksiä.