So­siaa­li­nen media pai­sut­taa kan­san­edus­ta­jien työ­taak­kaa – "Se on ras­kas­ta ja ku­lut­ta­vaa"

Tapani Tölli on yksi kansanedustajan tehtävässä lopettavista poliitikoista.

Kansanedustajuudesta luopuvien Seppo Kääriäisen (kesk.) ja Tapani Töllin (kesk.) viimeaikaiset kommentit ovat herättäneet keskustelua kansanedustajan toimenkuvan muutoksesta.

Kääriäinen kirjoitti blogissaan elokuun puolivälissä, että politiikassa on meneillään murros ja hän haluaa antaa tilaa ”politiikan nykymeininkiin ja -tyyliin paremmin sopiville voimille”. Tölli puolestaan pahoitteli Helsingin Sanomien haastattelussa nykyisen politiikanteon pinnallisuutta, lyhytjännitteisyyttä ja kielenkäytön koventumista.

Suurimpien eduskuntaryhmien pääsihteereiltä löytyy ymmärtämystä Kääriäisen ja Töllin kommenteille.

Yksi keskeinen kansanedustajan toimenkuvaan vaikuttanut tekijä on ollut sosiaalisen median roolin vahvistuminen, joka on osaltaan lisännyt edustajien työtaakkaa ja työn kuluttavuutta.

– Koko ajan pitää miettiä, mitä Twitterissä kulloisestakin aiheesta keskustellaan ja miten itse ehdin kertoa asioista äänestäjilleni. Se on raskasta ja kuluttavaa, kokoomuksen eduskuntaryhmän pääsihteeri Laura Rissanen sanoo.

Keskustan eduskuntaryhmän pääsihteerin Seija Turtiaisen mukaan sosiaalinen media on tehnyt kansanedustajan työstä entistä enemmän ”24/7-työtä”.

Sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän pääsihteeri Kari Anttila puolestaan sanoo asetelmien muuttuneen mustavalkoisemmiksi.

– Sosiaalisesta mediasta tulee välillä aika karmeaa tekstiä ja palautetta. Asetelmista on tullut hyvin mustavalkoisia, hän sanoo.

Kohukeskeistä journalismia

Pääsihteerit kiinnittävät huomiota myös politiikan journalismin muutokseen. Anttilan mielestä kohuihin ja kärjistyksiin keskittyvä journalismi antaa eduskunnan työstä vääristyneen kuvan, kun tavallinen, rauhallinen ja asiallinen eduskuntatyö jää vähemmälle huomiolle.

Turtiaisen mukaan journalismi tuntuu tulleen ajoittain jopa politiikan vastaiseksi, kun ”mikroskoopilla kaivetaan esiin pienimmätkin negatiiviset asiat ja tehdään niistä valtavan isoja”. Hänen mielestään talousvaikeuksissa rypeneiden tiedotusvälineiden journalismia leimaa resurssien puute ja kohtuuton kiire.

– Tutkiva journalismi on saanut väistyä lööppijournalismin tieltä, Turtiainen sanoo.

– On helppoa räväyttää esille jokin pieni yksityiskohta sen sijaan että analysoitaisiin kokonaisuuksia.

Turtiaisen mukaan sote-uutisointi on tässä suhteessa pahin esimerkki, kun monimutkainen asiakokonaisuus on pahimmillaan yksinkertaistettu simppeliksi kyllä tai ei -kysymykseksi.