Yksittäinen kunnanvaltuutettu ei voi maailmoita muuttaa, vaikka kuinka mainoskampanjassaan niin väittäisi. Ehdokastaan harkitsevan äänestäjän kannattaakin suurien lupausten sijaan kiinnittää huomiota valtuustoon pyrkivän sosiaalisiin taitoihin.
Valtuustoissa päätökset tehdään ryhmässä, ja usein tärkeitä asioita valmistellaan strategia- tai talousarvioseminaareissa, jotka evästävät kunnan hallintoa asioiden valmisteluun.
Seminaarityö ei välttämättä koskaan päädy pöytäkirjoihin tai paikallislehtien sivuille eikä yksittäinen valtuutettu pääse siten loistamaan.
Toisaalta seminaarien tietty kasvottomuus voi auttaa tärkeän asian edistymistä kunnassa. Koska asia ei henkilöidy yksittäiseen valtuutettuun, muidenkaan ei tarvitse vastustaa sitä edes periaatteesta.
- Strategiaseminaareissa työskennellään usein sekaryhmissä, joissa on mukana eri puolueiden edustajia, sanoo tutkimusyksikön päällikkö Kaija Majoinen Suomen Kuntaliitosta.
Majoisen mukaan sekaryhmien työskentelyä ovat kiitelleet valtuustouransa päättäneet valtuutetut, joiden mielestä seminaareja olisi saanut olla enemmänkin.
Majoisen mielestä strategiaseminaarit puolustavat paikkaansa myös siten, että niissä ahkera ja aktiivinen valtuutettu pääsee viemään asioita eteenpäin.
Seminaarit ovat kuitenkin vain yksi osa valtuustotyötä, joka vaatii pitkäjänteistä puurtamista, jotta asiat edistyvät.
Valtuutettu voi tehdä myös valtuustoaloitteen, mutta sen eteenpäin meno saattaa tyssätä kateuteen ja poliittiseen kilpailuun. Vastustajat vastustavat, koska eivät itse älynneet tehdä samaa ehdotusta.
Maailmantalous heijastuu kuntiinkin
Valtuustojen tehtävät eivät ole muutaman vaalikauden kierrossa oleellisesti muuttuneet. Päätettävät asiat ovat paikallisia tai korkeintaan alueellisia, mutta kunnatkaan eivät voi elää täysin eristyksissä maailmantalouden tapahtumista.
Vaikka päätökset kunnissa syntyvät hitaasti, maailmantalouden vaikutukset yksittäisen kunnan talouteen voivat olla kohtalokkaat ja vaatia nopeita toimenpiteitä.
Lähivuosiksi huolellisesti laaditun strategian pohja putoaa pois kertaheitolla, kun kunnan tärkein työnantaja ilmoittaa siirtävänsä tuotannon ulkomaille ja samalla kunnasta katoaa pahimmillaan jopa satoja työpaikkoja.
- Ajattele globaalisti, toimi paikallisesti -fraasi sopii hyvin kunnallispolitiikkaankin, Majoinen kuvailee.
Hänen mielestään alueelliset ja paikalliset aiheet sopivat hyvin vaalimainosten aiheiksi, koska juuri niihin liittyvistä asioista valtuustot päättävät.
Liikkeenjohdon malli tullut kuntiin
Nykyaikaista kuntaa Majoinen kuvailee monialakonserniksi, jonka eri toimintojen opettelu kuuluu uuden valtuutetun tehtäviin.
Valtuustokauden alussa uusien valtuutettujen olisi saatava arvio kunnanvaltuuston toiminnasta: mistä asioista on jo päätetty ja mitkä jäivät kesken edelliseltä valtuustolta.
Kuntia myös johdetaan yhä enemmän kuten liikeyrityksiä eli käsitteelliset ilmaisut kuvaavat johtamista ja kunnan tavoitteita. Käsitteiden ymmärtäminen vaatii myös valtuutetulta hyvää osaamista, jotta hän voisi ymmärtää mistä puhutaan.
- Voimavara ja prosessi ovat sanoja, jotka kuuluvat nykyiseen hallintokieleen, Majoinen huomauttaa.
Valtuutetut saavat myös eteensä mittavan pinon paperia erilaisina selvityksinä, pöytäkirjoina ja esityslistoina. Kaiken aineiston kahlaaminen läpi vie paitsi tuhottomasti aikaa, myös turhauttaa, koska olennainen tieto pitää usein kaivaa tekstimassan keskeltä.
Majoinen kaipaakin kunnalliseen kirjallisesti tuotettuun aineistoon enemmän uutistekstistä tuttua jäsentelyä, tärkein ja uusin asia kärkeen ja perustelut loppuun.