Varsova Suomessa lähes kolmasosa maatiloista on lopettanut EU-jäsenyyden jälkeen, ja Puolassakin rivit varmasti harvenevat, jos maa menee EU:hun.
Puolan entinen maatalousministeri, talonpoikaispuolueen puheenjohtaja Jaroslaw Kalinowski arvioi, että prosessi on todennäköisesti samanlainen kuin Suomessa, mutta hitaampi. "Pienillä maatiloilla ei ole yhteyttä markkinoille, käytännössä uudistus ei heti koske niitä", hän sanoo.
Puolalaisen ilmaisun mukaan 60 prosenttia tiloista onkin sosiaalimaatiloja.
Kalinowskin mukaan on suuri pulma, mitä tehdään maatalouden ulkopuolelle joutuville ihmisille. "On valtion etu tukea näitä ihmisiä niin, että he voivat asua maalla."
Kalinowski oli neuvottelemassa EU:n kanssa Puolan liittymisestä EU:hun. Tärkeimpiä kysymyksiä neuvotteluissa olivat juuri suorat tuet, joita Puola vaati itselleen täysimääräisinä ensimmäisestä jäsenyyspäivästä lähtien.
Suoran tuen määräksi sovittiin lopulta ensimmäisenä jäsenyysvuonna 55 prosenttia EU:n tasosta, joista 25 prosenttia tulee komissiolta ja loput ovat kansallisia maksuja. Myös tuotantokiintiöistä päästiin yksimielisyyteen.
Ylipäätään Puolassa odotetaan EU:lta huomattavaa tukea maatalouden rakenneuudistukseen ja infrastruktuuri-investointeja maaseudulle.
Viljelijät pitkin hampain EU:n puolesta
Puolan Maanviljelijäjärjestöjen keskusliiton puheenjohtaja Wladyslaw Serafin pitää kovaa ääntä viljelijöiden puolesta.
"Me tuemme EU-jäsenyyttä, mutta se riippuu hallituksen toimista", hän sanoo. Keskusjärjestö muun muassa vaatii, että rypsiöljyä aletaan lisätä dieselautojen polttoaineeseen, jotta viljelijöillä olisi töitä.
Serafin puhuu katkeraan sävyyn siitä, että suuret ulkomaiset yhtiöt ostavat puolalaiset elintarvikeyhtiöt ja lakkauttavat ne. "Esimerkiksi tupakkatehtaita on suljettu ja nyt tuodaan halvempaa tupakkaa Etelä-Amerikasta. Viljelijät eivät enää voi myydä tuotteitaan kenellekään", hän sanoo.
"Jos me olemme heikompia kuin muut, me tarvitsemme enemmän tukia kuin muut. Me saamme vain 40 prosenttia kaikista tuista, ja me tarvitsemme 120 prosenttia", hän sanoo.
Muutamaa kommenttia myöhemmin Serafin väittää, että Puolan maatilat eivät eroa Euroopan keskimääräisistä maatiloista. "Osittain tilat Puolassa ovat jopa parempia", hän sanoo.
Hallintovirkamies Ulrike Braun EU:n komission laajentumisosastolta sanoo, että jäsenyysneuvottelut puolalaisten kanssa olivat tiukkoja. Puolalaiset olivat vaativia ja heillä oli oma tyylinsä.
"Kun kysyimme heiltä, onko A varmasti A, vastaus oli lopulta, että uskomme A:n olevan A. Puola oli vaikea maa neuvotteluissa, mutta niin ovat muutkin."