Pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä uhkaa asiakkaiden oikeusturvaa. Oulun läänin 50 kunnasta vain kuudessa on riittävä määrä päteviä sosiaalityöntekijöitä.
"Kuka tekee kunnan sosiaalihuollossa päätöksiä ja millä valtuuksilla", ovat kysymyksiä, jotka tulevat lääninsosiaalitarkastaja Maija Pelkosen mieleen, kun häneltä kysyy pätevien sosiaalityöntekijöiden puutteen aiheuttamia käytännön ongelmia. Sosiaalihuoltoa koskevan lain mukaan päätöksentekijänä pitäisi olla pätevä sosiaalityöntekijä.
Asiakkaalla on oikeus saada asiastaan päätös, vaikka hän ei saisi hakemaansa palvelua tai tukea. Näin päätökseen voi hakea muutosta. Ei riitä, että asiakkaalle kerrotaan sanallisesti kielteisestä ratkaisusta.
Lääninhallitukselta kysytään apua pulmissa
Osa kuntien arkisesta sosiaalityön ohjauksesta on myös siirtynyt askeleen lääninhallituksen suuntaan. Pelkosen mukaan joskus asiakkaat soittavat lääninhallitukseen ja pyytävät laskemaan toimeentulotukensa.
Ihmiset hakevat lääninhallitukselta tukea asioissa, jotka lain mukaan kuuluvat kunnille. Lääninhallitusten tehtäviin kuuluu kuitenkin kuntien valvonta ja ohjaus. Varsinaisesta sosiaalityöstä vastaavat kunnat.
Pelkosen mielestä pienet kunnat ovat haavoittuvampia. Jos yksi sosiaalityöntekijä lähtee pois, ei kunnassa enää ole pätevää sosiaalityöntekijää. Esimerkiksi Siikalatvan ja Raahen seutukunnan kunnista ei löydy montakaan pätevää sosiaalityöntekijää.
Isossa yksikössä mahdollisuus erikoistua
Pyhäjoen kunnan sosiaalityöntekijän Sinikka Loukusan mielestä palkan suuruus ei vastuuseen nähden ole kohdallaan. Alan arvostus on myös asioiden ja ongelmien julkisen riepottelun vuoksi laskenut.
Pienissä kunnissa sosiaalityöntekijöiden on hallittava laaja työkenttä ja kirjava lainsäädäntö. Sosiaalityöntekijä joutuu tekemään paljon työtä yksin. Isommassa yksikössä takana on työyhteisön tuki.
"Vaikka pienessäkin kunnassa työyhteisö voi olla toimiva, niin suuremmassa kunnassa löytyy oman ammattialan edustaja, jonka kanssa voi keskustella asioista ja ongelmista", Loukusa miettii.
Lääninhallitus asettaa paljon toiveita kuntien yhteistyölle ja uusien ratkaisumallien löytymiselle.
Kun asiakaspohja on laajempi ja työntekijöitä on riittävä määrä, työyhteisökin on houkuttavampi. Se tarjoaa sosiaalityöntekijöille mahdollisuuksia erikoistua.
Monipuolisuus tuo mielekkyyttä työhön
Pienen paikkakunnan sosiaalityöntekijälle toimiva verkosto on tärkeä.
Esimerkiksi Raahen seutukunnassa sosiaalityöntekijöiden yhteistyö on tiivistä erilaisten yhteishankkeiden kautta.
"Voimme kysyä toisiltamme neuvoa ja saada tukea, jolloin asioiden kanssa ei tunne jäävänsä ihan yksin."
Vaikka joskus sosiaalityöntekijän arjessa tulee riittämättömyyden tunteitakin, löytyy Loukusan mielestä työstä riittävästi myönteisiä asioita, jotka kannustavat jatkamaan työtä.
Pienessä kunnassa mielekkyys on juuri työn monipuolisuudessa. Kun tuntee asiakkaansa paremmin, pääsee työssä myös lähemmäs heitä.
Isommassa kaupungissa voi olla siten, että asiakas jättää vain hakemuksensa, kun pienessä kunnassa pyritään lähes aina asiakas kohtaamaan.